Työsopimuslain keskeiset muutokset 2026

Henkilöön liittyvän irtisanomisen kynnyksen madaltuminen

Henkilöön liittyvän irtisanomisen kynnystä madallettiin 1.1.2026 alkaen siten, että irtisanomisperusteeksi riittää pelkkä asiallinen syy. Aiemman sääntelyn mukaan henkilöön liittyvään irtisanomiseen vaadittiin asiallista ja painavaa syytä. Päätöksenteossa on kuitenkin edelleen käytettävä kokonaisharkintaa, eikä syy saa olla syrjivä tai vähäinen. Asiallisena syynä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan tai työntekijän edellytykset työn tekemiseen ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hänellä ole enää kykyä selviytyä työtehtävistään. Työntekijälle tulee lisäksi ennen irtisanomista antaa varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä, ellei kyseessä ole niin vakava rikkomus, ettei työnantajan voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Muutosten myötä työnantajan velvollisuus selvittää mahdollisuus muun työn tarjoamiseen koskee vain tilanteita, joissa työntekijän edellytykset työn teolle ovat muuttuneet työsuhteen aikana.

Määräaikaisten työsopimusten joustavoittaminen

1.4.2026 alkaen määräaikaisia työsopimuksia on voitu tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi, kun kyseessä on ensimmäinen työsopimus työntekijän ja työnantajan välillä. Tällainen määräaikainen työsopimus voidaan lisäksi uusia, mikäli edellisen osapuolten välisen työsopimuksen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään kaksi vuotta. Kyseisiä määräaikaisia työsopimuksia voi lakimuutoksen myötä olla enintään kolme kappaletta, kuitenkin siten, ettei niiden yhteenlaskettu kesto ylitä kahta vuotta. Perusteettoman määräaikaisen sopimuksen saa uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä. Perusteetonta määräaikaista työsopimusta ei kuitenkaan saa tehdä jatkossakaan syrjivin perustein, ja lainsäädännön vastaisesti tehty sopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

Lisäksi työnantajan on annettava työntekijälle selvitys työntekijän mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena, jos sille on perusteltu syy. Velvollisuus tarjota työtä syntyy esimerkiksi silloin, jos työsopimuksen päättyessä työnantaja päättää palkata yritykseen lisää työntekijöitä. Työn tarjoamisvelvollisuus on voimassa ajan, joka vastaa kahta kolmasosaa työntekijän määräaikaisten työsopimusten kokonaiskestosta.

Sekä työnantajalla että työntekijällä on myös ilman perusteltua syytä tehdyissä määräaikaisissa työsopimuksissa oikeus irtisanoa työsopimus silloin, kun se on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työnantajalta vaaditaan kuitenkin samaa irtisanomisperustetta kuin toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kohdalla.

Lomautusilmoitusajan lyhentäminen

1.4.2026 alkaen työnantajan tulee antaa lomautusilmoitus aiemman 14 päivän sijaan vähintään seitsemän päivää ennen suunniteltua lomautusajankohtaa.

Työnantajan takaisinottovelvollisuus

1.4.2026 alkaen työnantajan takaisinottovelvollisuus pitenee kuuteen kuukauteen, kun työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 12 kuukautta ja kyse on sellaisesta työnantajasta, jonka palveluksessa on vähintään 50 työntekijää.

Muutosten vaikutukset?

Edellä kuvatuilla muutoksilla tavoitellaan muun muassa joustavuutta työntekijöiden työllistämiseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä työllisyyden kasvua. Kokonaisuudessaan muutosten vaikutukset jäävät kuitenkin nähtäväksi. Mikäli kaipaat neuvoja työsopimuslain uudistuksiin liittyvissä kysymyksissä, ole rohkeasti yhteydessä ja katsotaan yhdessä, miten voimme auttaa sinua parhaiten.