Hankintalain uudistus tuo muutoksen julkisten hankintojen kilpailuttamiseen: EU-kynnysarvon ylittävät hankintasopimukset on jatkossa lähtökohtaisesti jaettava osiin.

Uudistuksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Käytännössä esimerkiksi koko maan kattavaa palveluhankintaa ei välttämättä enää kilpailuteta yhtenä suurena kokonaisuutena, vaan hankinta voidaan jakaa alueellisiin tai sisällöllisiin osiin.

Muutos voi avata markkinoita pienemmille yrityksille. Jos esimerkiksi hyvinvointialue kilpailuttaa siivouspalvelut useisiin toimipisteisiin yhtenä kokonaisuutena, pienellä paikallisella yrityksellä ei välttämättä ole mahdollisuutta tarjota koko hankintaa. Kun hankinta jaetaan esimerkiksi alueittain useampaan osaan, yritys voi tehdä tarjouksen vain oman toiminta-alueensa palveluista.

Sama voi koskea esimerkiksi kuljetuksia, kunnossapitoa, rakentamista, ateriapalveluita tai ICT-palveluita. Yrityksen ei tarvitse välttämättä pystyä hoitamaan koko hankintaa, vaan se voi keskittyä siihen osaan, jossa sillä on parhaat edellytykset menestyä.

Perustelluissa tilanteissa hankinta voidaan toteuttaa yhtenä kokonaisuutena

Muutos ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki suuret hankinnat olisi pakko pilkkoa pieniksi sopimuksiksi. Hankintayksikkö voi jättää hankinnan jakamatta, jos siihen on perusteltu syy. Syynä voi olla esimerkiksi se, että useiden toimittajien koordinointi vaikeuttaisi merkittävästi hankinnan toteuttamista tai aiheuttaisi huomattavia lisäkustannuksia.

Esimerkiksi rakennusalalla kokonaisvastuu-urakka voi olla tarkoituksenmukaista toteuttaa yhtenä kokonaisuutena. Myös laajoissa ICT-hankinnoissa liian moneen osaan jakaminen voi aiheuttaa ongelmia, jos eri järjestelmien yhteensovittaminen muuttuisi hankalaksi ja kustannukset kasvaisivat.

Mitä muutos tarkoittaa tuleville hankinnoille?

Käytännössä uudistuksesta seuraa, että hankintojen valmisteluvaiheeseen käytetään enemmän aikaa. Tulevaisuudessa kilpailutuksia tullaan näkemään yhä enemmän pienempiin osakokonaisuuksiin jaettuna, ja hankintayksiköiden täytyy arvioida jo ennen kilpailutusta, millainen hankinnan rakenne saisi aikaan mahdollisimman laajan kilpailun.

Samalla yritysten kannattaa seurata tulevia kilpailutuksia tarkemmin, sillä suuret kokonaisuudet voivat jatkossa avautua useampina erillisinä tarjousmahdollisuuksina.

Hankintayksiköille uudistus merkitsee myös aiempaa enemmän perustelutyötä. Jos hankintaa ei jaeta osiin, päätös on perusteltava hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai erillisessä kertomuksessa. Tärkeä muutos on myös se, että hankintayksikön päätöksestä olla jakamatta hankintaa osiin voi jatkossa valittaa markkinaoikeuteen.

Uudistus ei koske samalla tavalla kaikkia julkisia hankintoja. EU-kynnysarvon alle jäävissä kansallisissa hankinnoissa osiin jakaminen säilyy edelleen lähtökohtaisesti vapaaehtoisena.

Hankintalain uudistus tuli voimaan 18.6.2026. Hankinnan osiin jakamista koskevat uudet säännöt tulevat kuitenkin sovellettaviksi vasta 1.10.2026 alkaen.