Uusi rakentamislaki astui voimaan 1.1.2025. Samaan aikaan vanha maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui alueidenkäyttölaiksi. Uusi rakentamislaki toi mukanaan monenlaisia uudistuksia. Ympäristövaikutukset sekä elinkaariominaisuudet tulee ottaa nyt tarkemmin huomioon rakentamisessa koko elinkaaren ajan. Rakentamislain elinkaariominaisuuksien kolme ydinosaa ovat pitkä elinkaari, vähähiilisyys ja kierotalous. Lupaprosesseja yksinkertaistettiin mm. keventämällä lupavelvoitteita sekä nostamalla rakennuslupien kynnystä.
Osa säännöksistä astuu voimaan vasta 1. tammikuuta 2026. Tällöin otetaan käyttöön rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä rakentamisluvan hakeminen suunnitelmamallilla tai muussa koneluettavassa muodossa.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ollut aikaisemmin erillistä sääntelyä rakennusten vähähiilisyyden osalta, eikä se sisältänyt asetuksenantovaltuuksia. Uusi laki sisältää asetuksenantovaltuudet, joilla tarkennetaan lainsäädäntöä. Joitain rakennuksen elinkaariominaisuuksiin liittyviä säännöksiä on ollut jo ennen uudistusta, mutta uusi sääntely on aiempaa kattavampi, ja se tuo entistä tarkempia vaatimuksia rakennusten ilmastovaikutusten huomioimiseen.
Uudistuksella on pyritty kehittämään ilmaston ja kiertotalouden näkökulmasta. Lupaprosesseja yksinkertaistettiin mm. keventämällä lupavelvoitteita sekä nostamalla rakennuslupien kynnystä. Rakentamisen laatuvaatimuksia ja vastuita uudistuksella selkeytettiin. Lisäksi digitalisaation edistäminen on uudistuksen ydintä. Uudistukset lisäävät rakentamisen kestävyyttä, tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä samalla, kun ne tukevat vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta. Ympäristövaatimusten huomioiminen voi toimia katalysaattorina innovatiivisten ja kestävämpien teknologioiden käyttöönotolle.
Rakentamislain elinkaariominaisuuksien kolme ydin osaa:
Elinkaaren kestävyys: rakenteiden ja rakennusten pitkää käyttöikää ja ylläpitomahdollisuuksia painotetaan. Elinkaaren pituuden kannalta on olennaista rakennuksen muunneltavuus.
Rakennuksen vähähiilisyys: arvioidaan ilmastoselvitysten avulla, jotka sisältävät rakennuksen hiilijalanjäljen koko elinkaaren ajalta.
Kiertotalous eli uudelleen käytettävyys. Rakennusmateriaalien uusiokäyttö ja purkumateriaalien kierrätys hankintojen ehdoissa.
Rakennustuoteluettelo ja ilmastoselvityksen mahdollisuudet
Rakentamislain korjaussarjassa materiaaliseloste korvattiin rakennustuoteluettelolla. Rakentamislupaa haettaessa on esitettävä rakennustuoteluettelo, mikäli rakennukselle vaaditaan ilmastoselvitys. Luetteloa tulee päivittää loppukatselmukseen mennessä huomioiden keskeiset rakennusaikaiset muutokset. Ilmastoselvitys laaditaan laissa 38 §:n mukaisista uusista rakennuksista, mutta velvoite ei ulotu korjaus- ja muutostöihin, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen eikä rakennuksen laajentamiseen.
Ilmastoselvityksen laatiminen voi lisätä alkuvaiheen kustannuksia, se auttaa suunnittelemaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Tämä voi johtaa pienempiin käyttökustannuksiin, kuten energiansäästöihin, koko rakennuksen elinkaaren aikana.
Ilmastoselvitys antaa yksityisille rakennuttajille selkeän kuvan rakennuksen ympäristövaikutuksista. Se sisältää laskelmat rakennuksen elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä, mikä auttaa tunnistamaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja. . Ympäristöministeriön asetuksella rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta on annettu tarkempia säännöksiä. Asetus astuu voimaan 1.1.2026.
Hankintajuristit avustavat
Suomen Hankintajuristit avustavat mielellään tarpeidenne mukaan. Otahan yhteyttä, niin kartoitetaan yhdessä tarpeenne. Ota yhteyttä