Tarjoajan konkurssi ja selvitystila julkisessa hankinnassa

Tarjoajan tai sopimuskumppanin konkurssi tai selvitystila voivat aiheuttaa hankintayksikölle epävarmuutta siitä, miten tilanteessa tulisi toimia. Selvitystilan tarkoituksena on yhtiön taloudellisen tilanteen selvittäminen, kun taas konkurssi merkitsee sitä, että yhtiö on ylivelkaantunut. Molempien menettelyjen tavoitteena ja lopputuloksena on usein yhtiön purkaminen, mutta ne eivät automaattisesti kerro yrityksen kyvystä täyttää hankintasopimukseen liittyvät velvoitteensa.

Selvitystila ei aina heijasta yhtiön todellista taloudellista tilannetta. Vastaavasti konkurssimenettely voidaan joissain tapauksissa lopettaa, jos yritys kykeneekin maksamaan velkansa. Kumpikaan tila ei siis yksinään ratkaise sitä, voiko tarjoaja tai sopimuskumppani edelleen suoriutua hankinnassa edellytetyistä tehtävistä.

Kun tarjoaja on konkurssissa tai selvitystilassa

Hankintalain mukaan harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita ovat tilanteet, jos tarjoaja tai ehdokas on konkurssissa tai purettavana tai keskeyttänyt liiketoimintansa taikka jos sen velkoja on vahvistetulla akordilla, saneerausohjelmalla tai järjestelty muussa vastaavassa lainsäädäntöön perustuvassa menettelyssä. Harkinnanvarainen poissulkemisperuste on myös vireillä oleva konkurssi, purkaminen tai muu edellä mainittu menettely. Jos julkisessa hankinnassa tarjoajana oleva yhtiö on asetettu konkurssiin tai selvitystilaan, hankintayksikkö voi hankintalain mukaan päätöksellään sulkea tarjoajan tai ehdokkaan tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Hankintayksiköllä on siis harkintavaltaa arvioida, estääkö tarjoajan tilanne osallistumisen hankintaan. Tarjoajalta tulee kuitenkin lähtökohtaisesti pyytää selvitystä tilanteestaan ja mahdollisuudesta täyttää sopimuksen mukaiset velvoitteet. Hankintalain mukaan tarjoaja voi osoittaa luotettavuutensa ilmoittamalla, mihin korjaaviin toimiin se on ryhtynyt tilanteen parantamiseksi.

Sinänsä yhtiö voi jatkaa liiketoimintaansa selvitystilan aikana, ja myös konkurssipesä voi toimia sopimuskumppanina. Toisaalta, jos selvitystilan tavoitteena on toiminnan lopettaminen, ei sopimussuhteen jatkuminen ole todennäköistä kovin pitkään. Tilanteet voivat olla hyvin erilaisia ja vaativat aina tapauskohtaista arviointia. Arvioinnissa on otettava huomioon tarjoajan tilanne, hankintayksikön tarpeet sekä hankintaan liittyvät olosuhteet.

Kun voittanut tarjoaja tai sopimuskumppani asetetaan konkurssiin tai selvitystilaan

Hankintayksiköllä voi siis olla oikeus hankintasopimuksen perusteella purkaa sopimus, mutta hankintalaki ei siihen automaattisesti velvoita. Hankintasopimuksessa on suositeltavaa sopia purkuoikeus tilanteisiin, joissa sopijapuoli ei pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan taloudellisen tilanteensa takia. Usein sopimukseen sisällytetään myös ehto, jonka mukaan ennen purkamista on annettava kirjallinen purku-uhkainen huomautus ja annettava sopimuskumppanille mahdollisuus esittää selvitys tilanteestaan. Sopimuksen purkaminen voi edellyttää, että vaaditut toimet ja selvitykset on käsitelty asianmukaisesti ennen päätöksentekoa. Joka tapauksessa on suositeltavaa selvittää toimittajalta onko tällä edellytyksiä jatkaa sopimussuhdetta selvitystilasta tai muusta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Pelkästään konkurssiin perustuvat purkuehdot eivät kuitenkaan ole päteviä. Tällaisilla ehdoilla heikennettäisiin toisten konkurssivelkojien asemaa.

Toimittajan konkurssitilanteessa hankintayksikön on selvitettävä, aikooko konkurssipesä jatkaa liiketoimintaa. Konkurssilain mukaan, jos velallinen ei ole konkurssin alkaessa täyttänyt sopimusta, jossa hän on osapuolena, vastapuolen tulee vaatia ilmoitusta siitä, sitoutuuko konkurssipesä sopimukseen. Jos konkurssipesä ilmoittaa kohtuullisessa ajassa, että se sitoutuu sopimukseen, sekä asettaa hyväksyttävän vakuuden sopimuksen täyttämisestä, sopimusta ei saa purkaa. Hankintayksikön tulee selvittää ja arvioida, onko konkurssipesällä edellytyksiä jatkaa sopimussuhdetta ja kuinka pitkään se on hankintayksikön kannalta tarkoituksenmukaista. Jos konkurssipesä ei jatka toimittajan liiketoimintaa, on huolehdittava sopimuksen asianmukaisesta päättämisestä.

Sopimuksen purkaminen on ankara toimenpide toimittajalle ja saattaa aiheuttaa merkittävää lisätyötä myös hankintayksikölle. Tilanteen arvioinnissa on huomioitava muun muassa hankinnan vaihe, sopimuksen kesto ja hankintayksikön toiminnalliset tarpeet. Jos palveluntuotannossa alkaa ilmetä ongelmia, tilanne voi edellyttää purkamista. Hankintayksikön on arvioitava kokonaisuutta: vaikuttaako selvitystila tai konkurssi tosiasiallisesti sopimusvelvoitteiden täyttämiseen? Jos sopimus päätetään purkaa, mitä siitä seuraa käytännössä – esimerkiksi tarve kilpailuttaa hankinta uudelleen?