Hankintajuristien markkinaoikeuskoulu osa 3: Virheellisen hankinnan seuraamukset

Hankintajuristien markkinaoikeuskoulu on artikkelisarja, jossa käydään vaiheittain läpi julkisten hankintojen muutoksenhakuprosessia ja tarkastellaan, mitä eri vaiheissa tulisi huomioida hankintalain näkökulmasta. Sarjan kolmannessa osassa keskitytään tilanteisiin, joissa markkinaoikeus katsoo, että hankinta on toteutettu virheellisesti. Virheellisesti toteutettu julkinen hankinta voi johtaa monenlaisiin seuraamuksiin, kuten hankintapäätöksen kumoamiseen tai hyvitysmaksuun.

Vain hankintamenettelyn lopputulokseen vaikuttanut virhe voi johtaa seuraamuksiin

Jos käsittelyn johtopäätöksenä markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, voi markkinaoikeus määrätä hankintayksikölle seuraamuksia. Yhteisenä vaatimuksena seuraamusten määräämiselle on, että hankintayksikön lainvastainen menettely on vaikuttanut hankinnan lopputulokseen tai asianosaisen asemaan. Mikäli hankintamenettelyssä tapahtuneella virheellä ei ole ollut vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen, se ei voi johtaa myöskään seuraamusten määräämiseen. Virheen vaikutus voi myös poistua käsittelyn aikana, jos hankintayksikkö päättää keskeyttää hankinnan.

Asianosaiselle maksettava hyvitysmaksu on lähtökohtaisesti toissijainen seuraamus

Markkinaoikeus voi ensinnäkin kumota hankintapäätöksen kokonaan tai osittain, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä tai soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.  Markkinaoikeus voi lisäksi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Mainitut niin sanotut reaalikeinot ovat ensisijaisia seuraamuksia, joilla markkinaoikeuden tulisi puuttua virheelliseen hankintamenettelyyn.

Jos ensisijaisista seuraamuksista saattaisi aiheutua suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat tai jos hankintasopimus on jo tehty, hankintayksikkö voidaan myös määrätä maksamaan hyvitysmaksua. Hyvitysmaksu maksetaan asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa kilpailutus virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määrä arvioidaan hankintayksikön menettelyn sekä asianosaiselle aiheutuneen vahingon ja haitan perusteella. Hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää 10 % sopimuksen arvosta.

Hankinnan laatu ja arvo vaikuttavat käytettävissä oleviin seuraamuksiin

Jos hankinnassa on ollut kyse EU-kynnysarvon ylittävästä tai hankintalain liitteen E mukaisesta sote-palvelun tai muun erityisen palvelun hankinnasta, voi markkinaoikeus lisäksi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, määrätä hankintasopimuksen tehottomaksi tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskautta.

Jos virheellisestä menettelystä on vastannut hankintayksikkö, joka ei itse ole viranomainen tai oikeushenkilö, seuraamus voidaan kohdistaa tällaisen hankintayksikön toimintaan osallistuvaan hankintayksikköön, joka on viranomainen tai oikeushenkilö. Markkinaoikeuden on otettava huomioon, että seuraamusten yhteisvaikutus ei muodostu hankintayksikön tai sen sopimuspuolen kannalta kohtuuttomaksi.

Markkinaoikeus ei voi valita tarjouskilpailun voittajaa

Markkinaoikeus ei voi ratkaista virheellistä menettelyä valitsemalla uuden voittajan. Markkinaoikeuden seuraamusvalikoimaan ei kuulu myöskään hankintayksikön velvoittaminen päättämään hankinnasta tietyllä tavalla. Markkinaoikeuden seuraamukset eivät myöskään ulotu hankintayksikön tuleviin hankintoihin, eikä se voi määrätä hankintayksikköä toteuttamaan tulevia hankintojaan tietyllä tavalla. Hankintayksikön omassa harkintavallassa on, miten se huomioi mahdollisen menettelyssä tapahtuneen virheen tulevissa hankinnoissaan.

Oikeudenkäyntikulut

Markkinaoikeus harkitsee, joutuuko valittaja pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mikäli ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että valittaja joutuisi itse korvaamaan omat kulunsa, hankintayksikkö voidaan velvoittaa korvaamaan valittajan kulut osin tai kokonaan. Kun markkinaoikeus toteaa hankintamenettelyn virheelliseksi, tyypillisesti hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan valittajan oikeudenkäyntikulut ainakin osittain.

Valittajalla voi myös olla oikeus vahingonkorvaukseen. Esimerkiksi tarjouskilpailuun osallistumisesta johtuvia kuluja koskevien korvausvaatimusten tutkiminen ei kuitenkaan kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan.