Tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelu – tehokas ja edullinen vaihtoehto oikeudenkäynnille sopimusriidoissa

Sovittelu riidanratkaisun keinona säästää aikaa, rahaa ja tarjoaa mahdollisuuden käsitellä asian yksityisesti. Sovinnot perustuvat usein osapuolten tarpeisiin ja intresseihin, jotka kohdistuvat ennen kaikkea tulevaisuuteen. Oikeudenkäynnissä puolestaan ratkaistaan, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Oikeudenkäyntejä koskee lähtökohtaisesti julkisuusperiaate, jolloin oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia. Lisäksi oikeudenkäynnin kustannukset saattavat muodostua korkeiksi ja erityisesti muutoksenhaun seurauksena kulut kasvavat samalla kun lopullisen ratkaisun saaminen kestää.

Sovintoneuvotteluita ei puolestaan koske julkisuusperiaate ja neuvottelut voidaan sopia erikseen salassa pidettäviksi. Mikäli neuvotteluissa päästään sovintoon, muutoksenhakuvaihe jää pois, mikä luonnollisesti leikkaa kuluja suhteessa tuomioistuinkäsittelyn oikeudenkäyntikuluihin ja tekee sovittelusta entistä kustannustehokkaamman riidanratkaisun välineen.

Sovintoneuvottelut, sopimuksen tulkinta ja sovintotarjous

Sopimuspuolet voivat pyrkiä riidanratkaisuun keskinäisillä sovintoneuvotteluilla. Tuomioistuimen ulkopuolella sovintoneuvottelut etenevät pitkälti osapuolten toivomalla tavalla. Neuvotteluilla pyritään ratkaisuun, joka tyydyttäisi molempia osapuolia. Sopimuspuolella ei ole velvollisuutta sovintohakuisuuteen, vaan osapuoli voi halutessaan panna oikeudenkäynnin heti vireille. Kustannussyistä ja yhteistyömahdollisuuksien turvaamiseksi sovintoratkaisun tavoitteleminen on kuitenkin monesti suositeltavaa.

Sovintoneuvotteluissa on mahdollista ja suositeltavaakin käyttää apuna asiantuntijaa. Erityisesti sopimuksen tulkinnassa ja sovintotarjouksen laatimisessa tai vastaanotetun sovintotarjouksen arvioimisessa on otettava huomioon ja arvioitava monia seikkoja, jolloin asiantuntijan näkemyksestä voi olla hyötyä. Asiantuntija osaa auttaa sopimuksen tulkinnassa ottamalla huomioon sopimuksen ja sen liitemateriaalien lisäksi yleiset sopimuksen tulkintaan liittyvät seikat.

Sovintotarjousta laadittaessa ja saadun sovintotarjouksen arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon mm. seuraavia seikkoja:

• omien tavoitteiden tyydyttyminen liittyen riidan kohteena olevaan sopimukseen

• oletus mahdollisen oikeudenkäynnin tuloksesta ja kustannuksista

• mahdollisen oikeudenkäyntiin liittyvien näyttökysymysten ja laintulkinnan riskit

• mahdolliset toisen osapuolen maksukyvyn epävarmuustekijät

• sovinnon vaikutus sopimussuhteen suotuisaan jatkumiseen ja tulevan yhteistoiminnan arvo

• epäedullinen julkisuus tiedotusvälineissä

• mahdollinen vaikutus osapuolten muihin keskinäisiin sopimuksiin

• mahdolliset muut seikat, joihin oikeudenkäyntiin liittyvä viive vaikuttaisi epäedullisesti

Sovintosopimus

Sovintoneuvotteluiden pohjalta on aina syytä laatia kirjallinen sovintosopimus, jossa on kiinnitettävä erityistä huomiota ehtojen selkeyteen: taustalla on jo ollut sopimusta koskeva kiista, osapuolten välillä on ylimääräistä jännitettä ja siten tehdyn sovinnon soveltaminen saattaa herkästi johtaa riitaisuuksiin.

Sovinnon tarkoituksen toteutumiseksi on tärkeää varmistaa, että sovinnon mukaiset velvoitteet todellakin täytetään. Siksi sovintosopimukseen on muun ohella hyvä ottaa määräys sovinnon purkautumisesta, mikäli sovinnon mukaisia velvoitteita ei täytetä.

Sovintosopimukselle on suotavaa hakea vahvistus tuomioistuimelta, jolloin sovintosopimus on suoraan täytäntöönpanokelpoinen ja esimerkiksi sovittu suoritus tai vahingonkorvaus voidaan periä ulosotossa, jos sopimusta rikotaan. Ellei sovintoa vahvisteta, se on tavallinen osapuolia sitova sopimus.

Hankintajuristeilta tukea sovitteluun

Hankintajuristeilla on laaja ja monipuolinen kokemus sovintoneuvotteluissa avustamisessa ja sovintosopimusten laadinnassa. Avustamme mielellään missä tahansa sovittelua vaativassa tapauksessa ja asiakkaan etu huomioon ottaen luonnollisesti myös tuomioistuinprosessissa.