Julkisiin hankintoihin liittyvät vahingonkorvaukset

Hankintalain 169 §:ssä säädetään hankintayksikön ehdokkaalle aiheuttaman vahingon korvaamisesta, jonka hankintayksikkö on aiheuttanut hankintalain vastaisella menettelyllä. Pääsääntönä on, että hankintayksikkö on velvollinen korvaamaan vahingon, joka on aiheutunut sen hankintalain, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisella menettelyllä.

Pykälää sovelletaan myös erityisalojen hankintoihin. On kuitenkin huomioitava, että Putu-laissa on oma vastaava säännös hankintayksikön vahingonkorvausvelvollisuudesta.

Vahingonkorvausasioissa toimivaltainen tuomioistuin määräytyy oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukaisesti, jolloin vahingonkorvausasioissa käsittelevä tuomioistuin on käräjäoikeus eikä markkinaoikeus.

Korvattavaksi voi tulla kaikentyyppinen hankintayksikön menettelystä aiheutunut vahinko. Tyypillisesti kyse on hankintamenettelyyn osallistumisesta aiheutuneista kuluista ja saamatta jääneestä liikevoitosta. Lähtökohtina tuomittavan korvauksen määrälle ovat yleiset vahingonkorvausoikeudelliset täyden korvauksen periaate ja rikastumiskielto. Jos markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan tarjoajalle tai ehdokkaalle hyvitysmaksua, se huomioidaan aiheutuneen vahingon määrässä.

Korvausta vaativan tarjoajan tai ehdokkaan on näytettävä, että hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti. Esimerkiksi markkinaoikeuden päätös voi toimia näyttönä menettelyn virheellisyydestä. Lisäksi sen on osoitettava hankintayksikön virheellisestä menettelystä sille aiheutuneen vahinkoa ja vahingon määrä. Kun kyse on hankintamenettelyyn osallistumisesta aiheutuneista kuluista, korvausta vaativan näyttötaakkaa on madallettu. Hankintalain 169 pykälän mukaan näissä tilanteissa tarjoajan tai ehdokkaan on näytettävä toteen, että virheettömässä menettelyssä sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Oikeuskäytännössä on katsottu tämän tarkoittavan varteenotettavaa todennäköisyyttä tarjouskilpailun voittamisesta.

Hankintalain mukainen vahingonkorvausvelvollisuus koskee vain virheellisestä hankintamenettelystä aiheutuneita vahinkoja. Puhtaasti sopimussuhteesta johtuvat vahingot eivät voi tulla korvattaviksi hankintalain säännöksen perusteella, vaan niitä koskevat kysymykset ratkaistaan yleisten vahingonkorvausoikeudellisten normien mukaan.

Myös tarjoajalle voi syntyä vahingonkorvausvelvollisuus

Julkisissa hankinnoissa tarjoajien vahingonkorvausvastuu nousee esiin erityisesti niissä tilanteissa, kun tarjoaja vetäytyy jätetystä tarjouksesta.  Sopimuksen tekemisestä kieltäytyminen tarjouksen mukaisin ehdoin voi johtaa hankintayksikön oikeuteen saada aiheutunut vahinko korvatuksi.

Korvausvastuu muodostuu tyypillisesti niin sanotun positiivisen sopimusedun mukaisesti, jolloin hankintayksikkö on korvauksella saatettava samaan taloudelliseen asemaan, kuin jos sopimus olisi täytetty oikein. Käytännössä sopimuksen tekemisestä vetäytyvän tarjoajan korvattavaksi tulee sen tekemän tarjouksen ja hankintayksikön tekemän kateoston välinen erotus.

Harvinaisissa tilanteissa voi olla mahdollista, että hankintayksikön tai tarjoajan korvausvelvollisuus perustuu myös niin sanottuun sopimuksentekotuottamukseen.