Valtionavustuksen takaisinperintä – mitä tuensaajan tulee tietää?

Valtionavustuslaissa säädetyissä tilanteissa valtionapuviranomaisella on velvollisuus määrätä jo maksettu valtionavustus tai sen osa takaisinperittäväksi. Takaisinperittäväksi määrääminen koskee ensinnäkin valtionavustuksia, joita ei laissa säädetystä palautusvelvollisuudesta huolimatta ole palautettu. Valtionavustuksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa. Valtionavustus tulee palauttaa myös, jos sitä ei voida käyttää valtionavustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla.

Myös olennaisesti muuhun kuin myönnettyyn tarkoitukseen käytetty valtionavustus on määrättävä palautettavaksi. Sama koskee tilanteita, joissa avustuksen saaja on antanut vääriä tietoja tai salannut tietoja siten, että se on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan valtionavustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin. Takaisinperintä on määrättävä myös, jos avustuksensaaja on muulla tavoin olennaisesti rikkonut valtionavustuksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai avustuspäätöksen ehtoja.

Joissakin tilanteissa valtionapuviranomaisella on mahdollisuus myös harkinnanvaraisesti määrätä maksettu valtionavustus tai sen osa perittäväksi takaisin. Harkinnanvaraiset perusteet liittyvät esimerkiksi tietojen antamiseen valtionapuviranomaiselle, toiminnan lopettamiseen ja valtionavulla hankitun omaisuuden luovuttamiseen.

Kun valtionavustus määrätään takaisinperittäväksi, avustuksen saajan on maksettava perittävälle määrälle avustuksen maksupäivästä lukien laissa säädettyä korkoa. Lisäksi on maksettava viivästyskorkoa, jos takaisinperittävää määrää ei makseta viimeistään valtionapuviranomaisen asettamana eräpäivänä.

Takaisinperittävää määrää voidaan mahdollisesti kohtuullistaa

Jos valtionavustuksen täysimääräinen palauttaminen tai takaisinperintä arvioidaan kohtuuttomaksi, valtionapuviranomainen voi päättää jättää takaisinperimättä osan palautettavasta tai takaisinperittävästä määrästä, korosta tai viivästyskorosta. Erityisen painavasta syystä tämä koskee myös koko määrää.

Tuen saajan on usein syytä tuoda valtionapuviranomaisen tietoon kohtuullistamisessa huomioitavia seikkoja kuten olosuhteiden muutoksia tai tuensaajan taloudelliseen asemaan liittyviä tietoja. Kohtuullistamisperusteisiin voidaan vedota, vaikka perusteet takaisinperinnälle sinänsä hyväksyttäisiin.

Ennen takaisinperintäpäätöksen tekemistä valtionapuviranomainen kuulee tuensaajaa

Yleisten hallinto-oikeudellisten sääntöjen mukaan valtionapuviranomaisen on ennen takaisinperintäpäätöksen tekemistä kuultava asianosaisena olevaa avustuksen saajaa.

Tässä yhteydessä valtionavustuksen saajalla on mahdollisuus ottaa kantaa takaisinperinnälle esitettyihin perusteisiin ja pyrkiä korjaamaan mahdolliset valtionavustusviranomaisen virheelliset tulkinnat. Näin voi pyrkiä välttämään takaisinperinnän joko kokonaan tai osittain. Esiin voi tuoda myös seikkoja, jotka valtionapuviranomaisen tulisi ottaa huomioon perittävän valtionavustuksen määrän kohtuullistamisessa.

Takaisinperintäpäätöksen saaneella on mahdollisuus hakea päätökseen muutosta

Valtionapuviranomaisen valtionavustuksen takaisinperintää koskevan päätöksen saaneella on mahdollisuus hakea päätökseen muutosta. Ensisijaisesti päätökseen on haettava oikaisua päätöksen tehneeltä valtionapuviranomaiselta.

Jos oikaisuvaatimus ei johda haluttuun lopputulokseen, päätöksestä on mahdollista valittaa myös hallinto-oikeuteen.

Hankintajuristit apuna valtionavustuksia koskevissa kysymyksissä

Avustamme asiakkaitamme kaikissa valtionavustuksiin liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijamme ovat mielellään tukenanne myös avustusten käyttöön liittyviin selvityspyyntöihin vastaamisessa sekä valtionavustusten takaisinperintää koskevissa asioissa.

Ota yhteyttä