top of page
Etsi

Sitooko hankintamenettelyssä jätetty tarjous?

Writer: HankintajuristitHankintajuristit

Toisinaan julkisissa tarjouskilpailuissa tulee vastaan tilanteita, joissa tarjoaja haluaa peruuttaa jättämänsä tarjouksen tai kieltäytyy sopimuksen tekemisestä tarjouksensa mukaisesti. Hankintayksikölle tarjouksen peruuttamisesta voi aiheutua merkittäviä lisäkustannuksia, ja vetäytyminen voi viivästyttää merkittävästi koko projektia.


Tarjouskilpailun lähtökohtana on tarjousten lopullisuus ja sitovuus, eikä hankintayksiköllä ei useimmissa tapaukissa ole edes mahdollisuutta sallia tarjousten jälkikäteisiä muutoksia. Hankintamenettelyssä jätetty tarjous on lähtökohtaisesti sitova ja lopullinen siitä hetkestä lukien, kun hankintayksikkö on ottanut tarjouksesta selon. Käytännössä selonoton hetki on silloin, kun hankintayksikkö tarjousten jättämiselle varatun ajan jälkeen avaa saapuneet tarjoukset. Tarjousajan päättymisen ja tarjousten avaamisen väliin jää siis aika, jolloin tarjoajalla voi olla vielä mahdollisuus peruuttaa tarjouksensa. Tyypillisesti tarjoukset kuitenkin avataan hyvin pian tarjousajan päättymisen jälkeen.


Kun tarjous on tullut tarjoajaa sitovaksi, sopimuksen tekemisestä kieltäytyminen tarjouksen mukaisin ehdoin voi johtaa hankintayksikön oikeuteen saada aiheutunut vahinko korvatuksi. Hankintayksiköllä on tällöin mahdollisuus esittää tarjouksestaan vetäytyneelle tarjoajalle vahingonkorvausvaatimus. Korvausvastuu muodostuu tyypillisesti niin sanotun positiivisen sopimusedun mukaisesti, jolloin hankintayksikkö on korvauksella saatettava samaan taloudellisen asemaan, kuin jos sopimus olisi täytetty oikein. Käytännössä sopimuksen tekemisestä vetäytyvän tarjoajan korvattavaksi tulee sen tekemän tarjouksen ja hankintayksikön tekemän kateoston välinen erotus. Yleisesti ottaen kateosto tulee tehdä toiseksi sijoittuneelta tarjoajalta, mikäli tarjouksia on ollut enemmän kuin yksi.


Poikkeus tarjouksen sitovuuteen voi joissain, jokseenkin harvinaisissa tilanteissa, aiheutua oikeustoimilain säännöksistä. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi oikeustoimilain 32 §:ssä säädetyn sisältöerehdyksen vuoksi, kun tarjouksen sisältö erehdyksen vuoksi ei vastaa sitä, mitä on tarkoitettu, ja hankintayksikön olisi pitänyt tämä ymmärtää.


Suomen hankintajuristeilta apua riitojen ratkaisuun


Hankintajuristit avustavat jatkuvasti erilaisissa kilpailutuksiin ja sopimuksiin liittyvissä riita-asioissa ja erimielisyystilanteissa. Mikäli kaipaatte tukea erimielisyystilanteeseen, varaa tästä maksuton alkutapaaminen.

bottom of page