top of page
Etsi

Ratkaisut TT 2023:44, TT 2023:45 ja HelHO S 21/401


TT 2023:44

Hyvityssakko / Palkanmaksu/ Työ- ja virkaehtosopimuksen rikkominen /Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

Antopäivä 30.8.2023


Taustaa: Helsingin kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkanmaksussa on ollut toukokuusta 2022 tammikuuhun 2023 palkanmaksupäivinä ongelmia siten, että osa työntekijöistä ja viranhaltijoista on jäänyt kokonaan tai osittain ilman työ- ja virkaehtosopimuksen mukaista palkkaansa.


Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (kantaja) on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain sekä kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain nojalla Helsingin kaupungin maksamaan kantajalle hyvityssakkoa eri alojen työehtosopimusten tieten rikkomisesta aikavälillä 1.5.2022 - 31.1.2023. Lisäksi kantaja on vaatinut, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä.


Kantaja: Helsingin kaupunki ja KT ovat tienneet tai ainakin niiden olisi pitänyt tietää huhtikuussa 2022 ennen uuden palkanlaskentajärjestelmän käyttöönottoa, että palkanlaskentajärjestelmä tulisi aiheuttamaan ongelmia.


Vastaaja 1 (KT): Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on todennut, ettei se ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. KT ei ole tässä tilanteessa toimillaan voinut vaikuttaa siihen, että Helsingin kaupungin käyttöön ottama palkkausjärjestelmä ja siitä aiheutuneet virheet korjaantuvat välittömästi taikka nopeammin kuin on mahdollista. Tässä edellä kuvatussa tilanteessa ja olosuhteissa KT:n mahdollisuudet omilla toimillaan välittömästi vaikuttaa Helsingin kaupungin palkanmaksuun ovat rajalliset. KT on huolehtinut käytettävissään olevin keinoin siitä, että virka- ja työehtosopimusten väärä soveltaminen tulisi korjattua olosuhteet huomioon ottaen riittävän joutuisasti.


Vastaaja 2 (Helsingin kaupunki): Helsingin kaupunki on myöntänyt kanteen oikeaksi siltä osin, että osaa kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkoista ei ole joko osittain tai kokonaan pystytty maksamaan työ- ja virkaehtosopimusten määräysten mukaisesti 1.5.2022 - 31.1.2023 palkanmaksupäivinä. Kaupunki on toteuttanut myös useita toimenpiteitä, joilla palkanmaksuongelmien vaikutuksia kaupungin henkilöstöön on lievennetty ja hyvitetty muun muassa maksanut viivästysmaksua niille, joiden palkka on tullut myöhässä. Vastaaja katsoo, ettei kaupungin menettely ole ollut tahallista tai törkeän tuottamuksellista eikä myöskään piittaamatonta työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksistä. Kaupunki on pyrkinyt huolellisesti, aktiivisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin toteuttamaan määräykset oikeasisältöisesti ja -aikaisesti aikavälin 1.5.2022-31.1.2023 palkanmaksupäivinä. Hyvityssakon määräämiselle ei näin ollen ole perusteita.


Työtuomioistuin: Asiassa on riidatonta, että Helsingin kaupunki ei ole suorittanut kaikkia työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja oikeamääräisesti ja oikea-aikaisesti kanteessa tarkoitettuna aikana. Työtuomioistuin toteaa, että uusien palkkavirheiden määrä on laskenut syksyn 2022 aikana, mikä osoittaa sitä, että kaupungin toimet asiantilain korjaamiseksi ovat olleet tehokkaita.

Työtuomioistuin: Työnantajan päävelvoite työntekijään nähden on palkan maksaminen. Työtuomioistuin katsoo palkan maksamisella oikeamääräisenä ja oikea-aikaisesti olevan suuri merkitys palkansaajalle. Ottaen tämän lisäksi huomioon Helsingin kaupungin palkanmaksun ongelmien laajuus ja kesto virka- ja työehtosopimusmääräysten rikkomista ei voida pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. Edellä työtuomioistuin on todennut, että virheellisten palkkalaskelmien osuus on sinänsä laskenut. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää kokonaan tuomitsematta.


Työtuomioistuin: KT:n valvontavelvollisuuden osalta työtuomioistuin toteaa ongelmien olleen sellaisia, että niitä ei ole voitu nopeasti poistaa esimerkiksi kenenkään päätöksellä. Työtuomioistuin toteaa, että KT:lla ei ole käytännössä mahdollisuutta myötävaikuttaa enemmän palkanmaksuongelmien poistamiseen tai lyhentää niiden ratkaisemiseen kuluvaa aikaa. KT on toiminut olosuhteissa mahdollisuuksiensa mukaan ja riittävän joutuisasti. Työtuomioistuin katsoo, että KT ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.


Tuomiolauselma: Työtuomioistuin Helsingin kaupungin maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle yhteensä 9.000 euroa työ- virkaehtosopimusten tieten rikkomisesta aikavälillä 1.5.2022-31.1.2023 ja velvoittaa sen korvaamaan JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut.


TT 2023:45

Työaika / Varallaolo / Välituomio

Antopäivä 1.9.2023


Taustaa: Kysymys siitä, oliko miehistövarallaoloa suorittaneiden sivutoimisten sammutusmiesten A ja B varallaoloksi luettua aikaa pidettävä työaikana.


Kantaja: Varallaoloksi katsottu aika tuli lukea kokonaisuudessaan työajaksi. Työnantaja edellytti Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella, että Asikkalan puolivakinaiset palomiehet saapuivat 5 minuutissa hälytyksestä paloasemalle, josta oli lähdettävä välittömästi pelastustehtävään. Varsinaisissa pelastustehtävissä pelastuspaikalla tuli olla 10 minuutissa. Käytännössä asianosaiset olivat siis velvollisia välittömästi hälytyksen saatuaan ryhtymään työhön.


Vastaaja: A:n ja B:n varallaoloksi luettua aikaa ei tule lukea miltään osin työajaksi eikä työntekijöillä siten ole palkkasaatavia pelastuslaitokselta. Kyse on ollut KVTES III luvun 5 §:n mukaisesta vapaamuotoisesta varallaolosta, jonka mukaisesti varallaolon ajalta on suoritettu varallaolokorvausta. Pelastuslaitos ei ole edellyttänyt välitöntä lähtövalmiutta.


Työtuomioistuin: Olosuhteita kokonaisuutena arvioiden palomiehiin varallaoloaikana kohdistuneet velvoitteet ovat vaikuttaneet objektiivisesti ja erittäin huomattavasti heidän mahdollisuuteensa käyttää vapaasti näiden jaksojen aikana se aika, jolloin heiltä ei ole edellytetty työtehtävien suorittamista, ja käyttää tämä aika omiin asioihinsa.


Työtuomioistuin vahvisti, että kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 4 §:n perusteella palomiesten 19.5.2016–9.9.2020 Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palveluksessa varallaoloksi luettu aika tulee lukea kokonaisuudessaan työajaksi.



HelHO S 21/401

Diaarinumero S 21/401

Antopäivä: 6.10.2023 (huom. vailla lainvoimaa)


Taustaa: Hovioikeudessa pääasiassa kysymys oli siitä, oliko kantajan ja yhtiön välillä ollut työsuhde.


Kantaja: Kantajan työsuhde Vastaaja Oy:ssä oli perustunut suulliseen sopimukseen, se oli ollut toistaiseksi voimassa ja kestänyt 11.8.2017 saakka. Hänen työtehtävänään oli pääasiassa ollut polystyreenin liimaaminen eristeenä käytettyihin levyihin.

Yhtiön edustaja E ja Kantaja olivat tunteneet toisensa noin 20 vuotta. Kantaja oli päätynyt yhtiön palvelukseen ystävänään pitämänsä E:n pyynnöstä, ja hän oli luottanut E:in ja tämän antamiin katteettomiksi osoittautuneisiin lupauksiin palkkojen maksamisesta.

Kantajalla oli aivovamma ja hän oli edunvalvonnan alainen. Yhtiö oli käyttänyt törkeällä tavalla hyväksi Kantajan kielitaidottomuutta ja aivovammasta johtuvaa ymmärtämättömyyttä sekä hänen tietämättömyyttään työntekijän oikeuksista.


Vastaaja: Kantaja ei ollut ollut työsuhteessa yhtiöön. Kantaja ei ollut vammainen, ja hän oli kyennyt ymmärtämään, toimimaan ja valvomaan omaa etuaan työskentelyyn sekä käytännön asioiden hoitamiseen liittyvissä asioissa. Kantaja ei ole ollut hyväksikäytettävissä.

Kantajalla oli ollut vapaa pääsy yhtiön varastolle, jossa hän oli saanut säilyttää keräämiään pulloja ja metalliromua. Kantaja oli liikkunut tiloissa oman aikataulunsa mukaisesti eikä hän ollut ollut työnantajan valvonnan alaisena. Kantaja oli todettu fyysisesti työkyvyttömäksi, joten hän ei ollut voinut tehdä fyysisesti raskasta työtä. Yhtiössä oli tehty Kantajan tekemäkseen väittämää työtä epäsäännöllisesti kahden miehen voimin. Kantaja oli nähnyt polystyreenin liimaamista, mutta hän ei ollut voinut yksin urakkatyönä suoriutua mainitusta työstä väittäminsä tavoin. Kantajalla ei ollut myöskään tarvittavia tulityö- tai työturvallisuuskortteja.


HO: Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että näyttötaakka työsuhteen olemassaolosta on siihen vedonneella Kantajalla.

Vaikka Kantajan kertomuksen on katsottava sisältäneen jäljempänä mainituin tavoin liioittelua tekemänsä työn määrästä, on yksi todistajista kuitenkin uskottavasti kertonut auttaneensa Kantajaa toistuvasti tämän työssä. Kantajan terveydentilasta saadun selvityksen perusteella hänen väittämäänsä työskentelyä ei voida pitää epäuskottavana.


HO: Hovioikeus hyväksyy edellä mainituilla lisäyksillä ja muutoksilla käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siitä, että Kantaja on osoittanut olleensa työsuhteessa yhtiöön ja työskennelleensä sen varastolla polystyreenin liimaamiseen liittyvässä tehtävässä.


Comments


bottom of page