top of page

Paikalliset palvelut vaarassa? Hankintalain uudistuksessa ehdotettu kymmenen prosentin vähimmäisomistusraja herättää huolta kunnissa

Hankintalaki määrittää, millä menettelyillä julkinen sektori voi ostaa tuotteita ja palveluita. Hankintalain uudistusta koskevassa työryhmän mietinnössä on ehdotettu rajoitettavan sitä, milloin hankintayksiköt voivat tehdä hankintoja omistamiltaan in-house -yhtiöiltä eli sidosyksiköiltään ilman, että hankinta pitää soveltaa hankntalakia. Uudistuksessa sidosyksikköhankinnan alarajaa on ehdotettu nostettavan; jatkossa hankintayksikön tulisi omistaa sidosyksiköstä vähintään 10 prosenttia, jotta hankinta voidaan tehdä sidosyksiköltä ilman kilpailutusta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että hankintayksikön omistaessa yhtiöstä vähemmän kuin 10 prosenttia hankinta tulisi lähtökohtaisesti kilpailuttaa avoimesti. Kymmenen prosentin vaatimus koskisi niin valtiota, hyvinvointialueita, kaupunkeja kuin kuntiakin.


Ehdotus on herättänyt kritiikkiä muun muassa vaikutusarviointien riittävyyden ja siirtymäajan lyhyyden (1,5–2,5 vuotta) osalta. Markkinoiden toimivuutta varmistava kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on arvioinut, että kustannussäästöjen sijaan uudistus todennäköisesti johtaisi kustannusten nousuun. Julkisomisteisia in-house -yhtiöitä edustavan Kustos ry laskelman mukaan muutokset tulisivat maksamaan kunnille ja hyvinvointivaltioille noin 3-5 miljardia euroa.


Kymmenen prosentin omistusosuusvaatimuksen toimivuus herättää huolta erityisesti tiettyjen toimialojen osalta. Esimerkiksi jätehuollon toimialalla tyypillisesti kuntien omistama osuus jäteyhtiöistä saattaa jäädä alle kymmenen prosentin, eikä mahdollisuutta riittävän suuren omistusosuuden hankkimiseen aina ole.


Uudistusta puolustavien näkemysten mukaan sidosyksiköitä koskeva vähimmäisvaatimus on keskeinen osa kokonaisuudistusta ja siitä tulee pitää kiinni. Ehdotettua vähimmäisomistusrajaa puoltaa muun muassa se, että nykytilanteessa kilpailutukselta on voitu välttyä hankkimalla mitätön omistus palvelua tuottavasta yhtiöstä, jolloin paikallisten pk-yritysten osallistuminen estyy. Vähimmäisomistusrajan asettamisella voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä julkiseen talouteen mahdollistamalla myös muiden yritysten osallistuminen hankintaan. Käytännössä on kuitenkin selvää, että lakimuutos tulee aiheuttamaan omistussuhteiden uudelleen järjestelyä.


Uudistusta valmisteleva työministeri Marttinen vakuuttaa, että eri toimialojen tilanteet käydään tarkasti läpi ennen lain voimaantuloa. Valmistelun keskeneräisyyden vuoksi ei ole vielä selvää, voitaisiinko joitain toimialoja rajata vähimmäisomistusrajan ulkopuolelle. Asiasta uutisoi Yle.


Käytännössä hankintayksiköiden on kuitenkin hyvä jo nyt varautua siihen, että tiettyjä erityistoimialoja lukuun ottamatta pääsääntönä voimaan on tulossa sidosyksiköitä koskeva 10 prosentin omistusosuusvaatimus. Nykyisten sidosyksikköhankintojen järjestämiseen tulisi jatkossa tarvittaessa varautua vaihtoehtoisin tavoin.


Hankintalain kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 37.

 
 
bottom of page