Hankintalain uudistus etenee - hallituksen esitys annettiin eduskunnalle

Hankintalain uudistamista koskeva hallituksen esitys HE 2/2026 vp. annettiin eduskunnalle 5.2.2026. Uudistuksen tavoitteena on ohjata hankintayksiköitä aiempaa suunnitelmallisempaan, kustannustehokkaampaan ja markkinoita paremmin hyödyntävään hankintatoimintaan sekä vahvistaa kilpailua ja huoltovarmuusnäkökulmien huomioon ottamista. Kokosimme yhteen keskeiset hallituksen esittämät muutokset.

Suunnitellut, kustannustehokkaat hankinnat

Hankintalain tavoitteita täsmennetään. Hankintayksiköiden tulee jatkossa suunnitella hankintansa siten, että ne voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja laadukkaasti olemassa olevat kilpailuolosuhteet huomioon ottaen.

Sidosyksikkösääntely kiristyy

Paljon keskustelua herättänyt sidosyksikköuudistus tuo hankintayksiköille uuden vaatimuksen: hankintayksikön omistusosuuden sidosyksiköstä on oltava vähintään 10 %. Vähimmäisomistusosuutta laskettaessa huomioidaan emoyhtiö sekä tytär- ja osakkuusyhtiöt. Muutos tulee voimaan vaiheittain, ja siirtymäsäännökset mahdollistavat muun muassa jo olemassa olevien sidosyksiköiden kanssa solmittujen sopimusten hyödyntämisen tiettyyn määräaikaan asti. Ensimmäiset sidosyksiköiden kanssa tehdyt sopimukset olisi irtisanottava päättymään jo kesäkuun 2027 loppuun.

Osa sidosyksiköistä on rajattu uudistuksen ulkopuolelle. Keskeinen poikkeus on, että uutta vähimmäisomistusosuutta ei sovelleta lakisääteistä palvelua tai niihin liittyviä tietojärjestelmiä tuottamaan perustettuja sidosyksiköitä, kun niiden liikevaihto ei ylitä miljoonaa euroa.

Uudet jälki-ilmoitusvelvollisuudet

Suorahankinnoista tulee jatkossa tehdä jälki-ilmoitus. Jatkossa jälki-ilmoitusvelvollisuus koskisi siis myös kansallisia suorahankintoja. Lisäksi kaikissa jälki-ilmoituksissa tulee jatkossa pääsääntöisesti kuvata, miten hankinnan valmistelu on toteutettu.

Hankinnan valmistelun rooli kasvaa

Markkinoiden kartoittamisen rooli osana menettelyä kasvaa. Selvä muutos koskee hankintoja, joiden ennakoitu arvo ylittää 10 miljoonaa euroa. Näissä hankinnoissa on pakollista joko toteuttaa markkinakartoitus tai arvioida hankinnan eri toteutusvaihtoehtoja osana hankinnan suunnittelua. Markkinakartoituksen merkitys korostuu myös muissa hankinnoissa. Markkinakartoituksella hankintayksikkö voisi välttää hankinnan pakollisen jakamisen osiin tai velvoitteen keskeyttää hankinta, jos hankintayksikkö on saanut avoimessa menettelyssä vain yhden tarjouksen.

Turvallisuus ja varautuminen osaksi hankinnan kohteen kuvausta

Hankinnan kohteen määrittelyssä voidaan asettaa turvallisuutta ja varautumista koskevia ehtoja, joilla varmistetaan hankinnan kohteen saatavuus ja toimivuus koko elinkaaren ajan. Varautumiseen liittyvät hankinnat voidaan myös kilpailuttaa ehdollisesti siten, että hankinnan kohde hankitaan vain, jos hankinnan kohteen käyttötarve syntyy tai laajenee normaaliolojen vakavista häiriötilanteista tai poikkeusoloista johtuvista syistä.

Velvollisuus jakaa hankinta osiin tiukentuu

Hankintayksikön olisi pääsääntöisesti jaettava hankintansa osiin. Jakamatta jättäminen edellyttää perusteltua syytä, joka on myös dokumentoitava. Peruste jättää hankinta osiin voisi liittyä esimerkiksi hankinnan luonteeseen tai osiin jakamisesta johtuvaan hallintokustannusten merkittävään kasvamiseen.

Uusia poissulkemisperusteita

Pakollisia poissulkemisperusteita lisätään, ja uusia perusteita ovat muun muassa törkeä kirjanpitorikos sekä tietyt törkeät ympäristörikokset. Harkinnanvaraisiin poissulkuperusteisiin lisätään uusi peruste, joka koskee tarjoajan luotettavuutta tilanteissa, joissa tarjoajan toimintaan liittyy ilmeinen riski kansalliselle tai paikalliselle turvallisuudelle.

Keskeyttämisvelvollisuus yhden tarjouksen tilanteessa

Kun avoimella menettelyllä toteutetussa kilpailutuksessa saadaan vain yksi tarjous, olisi uuden lain mukaan hankintamenettely keskeytettävä. Uudesta keskeyttämisvelvollisuudesta on kuitenkin useita poikkeuksia, jotka on hyvä tuntea.

Muut muutokset

Hallituksen esityksessä esitettävät muutokset eivät rajoitu näihin, vaan esitykseen sisältyy laaja-alaisesti myös muita muutoksia, jotka tulee osata ottaa huomioon. Tarkkaa ajankohtaa muutosten voimaantulolle ei ole tiedossa. Lakiesityksen mukaan muutokset voisivat tulla eduskunnan käsittelyn ja lain hyväksymisen jälkeen voimaan jo kevään 2026 aikana.