Hankintajuristien markkinaoikeuskoulu osa 1: Hankinnasta valittaminen ja muutoksenhaun määräajat

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa Hankintajuristien Markkinaoikeuskoulu-artikkelisarjaa, jossa käydään vaiheittain läpi hankinta-asioiden muutoksenhakuprosessissa huomioon otettavia seikkoja. Sekä tarjoajan että hankintayksikön on tärkeää ymmärtää muutoksenhakuprosessiin kuuluvat vaiheet ensisijaisesti oman oikeusturvansa vuoksi ja esimerkiksi kustannusten- ja riskienhallinnan vuoksi. 

Ensimmäisessä osassa käsitellään muutoksenhaun edellytyksiä eli asianosaisasemaa, määräaikoja sekä hankintaoikaisuvaatimuksen ja markkinaoikeusvalituksen suhdetta.

Mistä voi valittaa?

Markkinaoikeusvalituksen voi tehdä hankintalain kansalliset kynnysarvot ylittävistä hankinnoista. Yleinen kynnysarvo tavaroille ja palveluille on 60 000 euroa ja rakennusurakoille 150 000 euroa. Kynnysarvot lasketaan ilman arvonlisäveroa. Erityiset kynnysarvot koskevat käyttöoikeussopimuksia sekä hankintalain liitteessä E lueteltuja sote-palveluita ja muita erityisiä palveluita. Näissä hankinnoissa kynnysarvot ovat selvästi korkeammat.

Usein markkinaoikeusvalitus kohdistuu hankintapäätökseen. Valitus voi koskea hankintapäätöksen ohella myös muita hankintamenettelyn vaiheita ja kaikkia hankintayksikön niissä tekemiä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Valituksen voi tehdä jo esimerkiksi hankintasäännösten vastaisista tarjouspyynnön ehdoista tai syrjivästä menettelystä tarjouskilpailussa. Markkinaoikeusvalituksen voi tehdä myös sillä perusteella, että hankinta on jätetty kilpailuttamatta hankintalain mukaisesti (suorahankinta).

Muutoksenhakuun oikeutetut - Kenellä on asianosaisasema?

Hankintalain mukaan hankintaa koskevasta asiasta voi tehdä valituksen markkinaoikeudelle se, jota asia koskee, joten lähtökohtaisesti vain asianosaisasemassa oleva on oikeutettu valittamaan.  Asianosaisella tarkoitetaan tahoa, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen menettelyyn. Hankinta-asioissa tämä tarkoittaa hankintamenettelyyn osallistuneita ehdokkaita tarjoajia sekä alalla toimivia potentiaalisia tarjoajia, joilla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä.

Asianosaisten joukko on tyypillisesti laajimmillaan, kun hankinnan kilpailuttaminen on laiminlyöty. Tällöin asianosaisiksi on yleisesti katsottu alalla toimivat yritykset. Hankinnasta kiinnostuneen yrityksen on tällöin mahdollisuus saattaa hankinnan kilpailuttamatta jättäminen markkinaoikeuden tutkittavaksi.

Kun hankinta on kilpailutettu hankintasäännösten mukaisesti, asianosaisiksi katsotaan lähtökohtaisesti vain tarjouskilpailuun osallistuneet ja ne, jotka voivat osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun. Oikeuskäytännössä on katsottu, että hankintasäännösten vastaiseksi katsomastaan tarjouspyynnöstä voi kuitenkin valittaa myös muut kiinnostuneet, vaikka ne eivät olisi osallistuneet hankintamenettelyyn jättämällä tarjousta. Edellytys on tällöin, että muutoksenhaku tapahtuu nopeasti ja tehokkaasti.

Tärkeimpinä oikeuskäytännössä vakiintuneina muutoksenhakuoikeuden tulkintoina voidaan mainita ensinnäkin, että ryhmittymän jäsenillä ei ole katsottu olevan itsenäistä asiavaltuutusta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien ryhmittymän jäsenten tulee myötävaikuttaa valituksen tekemiseen. Toiseksi vakiintuneesti on katsottu, ettei monivaiheisen hankintamenettelyn aikaisemmassa vaiheessa poissuljettu ehdokas voi hakea muutosta hankintamenettelyn myöhempiin vaiheisiin.

Asianosaisaseman lisäksi on otettava huomioon, että valituksen yrityksen nimissä voi allekirjoittaa ja toimittaa markkinaoikeudelle ainoastaan henkilö, jolla on oikeus edustaa yritystä tai jolle on annettu asiassa asianmukainen valtuutus.

Muutoksenhakuaika

Pääsäännön mukaan valitus markkinaoikeuteen on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Kyse on määräajasta, jonka puitteissa valitus on viimeistään toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen voi toimittaa jo ennen hankintapäätöksen tiedoksisaantia tarjouskilpailun aikana. Näin ollen esimerkiksi hankintayksikön syrjivästä menettelystä tarjouskilpailun aikana voi tehdä valituksen heti menettelyn tultua valittajan tietoon.

Valitusajan laskeminen aloitetaan tiedoksisaantia seuraavasta päivästä. 14 päivän valitusaika tarkoittaa kalenteripäiviä, joten valitusaika kuluu myös viikonloppuisin ja pyhäpäivinä. Mikäli valitusaika kuitenkin päättyisi lauantaina tai pyhäpäivänä, valituksen voi toimittaa markkinaoikeudelle vielä seuraavana arkipäivänä. Valitus on toimitettava markkinaoikeuteen valitusajan viimeisenä päivänä viimeistään klo 16.15, ja tämän jälkeen saapuneet valitukset katsotaan myöhästyneiksi, minkä vuoksi niitä ei lähtökohtaisesti käsitellä.

Puitejärjestelyssä ja dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisissä hankinnoissa valitusaika on 30 päivää, jos hankintayksikkö tekee hankintasopimuksen noudattamatta 14 päivän odotusaikaa.

Muutoksenhakuaika erityistapauksissa

Suorahankintojen kohdalla vapaaehtoisen suorahankintailmoituksen julkaiseminen vaikuttaa keskeisesti valitusaikaan. Mikäli hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen, valitusaika markkinaoikeuteen on 14 päivää ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämän jälkeen suorahankintasopimuksen sitovuuteen ei voida enää muutoksenhaulla puuttua. Mikäli suorahankinta tehdään, mutta ilmoitusta ei julkaista, asiasta voi valittaa markkinaoikeuteen 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hankintasopimus on tehty tai 30 päivän kuluessa suorahankinnasta tehdystä jälki-ilmoituksesta. Muutoksenhaun johdosta markkinaoikeus voi missä tahansa vaiheessa valitusajan puitteissa määrätä hankintayksikölle seuraamuksia. Suorahankintailmoituksella voidaankin siis hallita muutoksenhakuajan kestoa.

Oman erikoistilanteensa muodostaa se, että hankintapäätös voi joskus olla puutteellisesti perusteltu tai valitusosoitus voi joissakin tapauksissa olla virheellinen. Mikäli valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen, tarjoajalla on 6 kuukautta aikaa valittaa hankintapäätöksen tekoajankohdasta alkaen. Mikäli hankintapäätöstä tai valitusosoitusta ei ole annettu lainkaan tiedoksi, valitusaika ei ala kulua ollenkaan. Tällainen tilanne aiheuttaa hankintayksikölle epävarmuutta, sillä markkinaoikeus voi missä tahansa vaiheessa tuon kuuden kuukauden aikana muutoksenhaun perusteella puuttua hankintaan ja määrätä hankintalaissa säädettyjä seuraamuksia.

Valitus markkinaoikeuteen vai oikaisuvaatimus hankintayksikölle?

Hankintapäätökseen on mahdollista hakea muutos myös tekemällä hankintaoikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksessa tarjoaja vaatii hankintayksikköä korjaamaan hankintamenettelyssä tapahtuneen virheen. Muutosta hakevan näkökulmasta oikaisuvaatimus on valitusta kevyempi kuluiltaan riskittömämpi keino vaikuttaa hankintamenettelyssä tehtyyn päätökseen. Hankintayksikkö vastaa oikaisuvaatimuksiin kuitenkin oman harkintavaltansa rajoissa ja voi siten hyvinkin olla muuttamatta hankinnassa tekemäänsä ratkaisua. Oikaisuvaatimus on esitettävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta.

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekeminen ei vaikuta markkinaoikeusvalituksen määräaikaan. Huomionarvoista on myös, että hankintasäännökset eivät aseta tarkkaa määräaikaa hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelylle ja monesti vastaus oikaisuvaatimukseen voi tulla vasta valitusajan kuluttua umpeen. Siksi tarjoajan on oman oikeusturvansa vuoksi usein tarpeen turvautua molempiin muutoksenhakukeinoihin samanaikaisesti. Näin on etenkin, jos hankintamenettelyssä tehty virhe on tarjoajan käsityksen mukaan epäselvä ja oikaisuvaatimuksen menestymisestä ei ole varmuutta.