top of page
Etsi

Energia, vesi, infra, liikenne

1. Lisää kilpailutuksia henkilöjunaliikenteeseen?

Vaikka henkilöjunaliikenne on Suomessa avattu kilpailulle jo vuonna 2021, se on edelleen keskittynyt VR:lle. Valtio ostaa voimassa olevan suorahankintasopimuksen mukaan VR:ltä henkilöjunaliikennettä 34,9 miljoonalla eurolla vuosittain. Sopimus on päättymässä vuonna 2030, eikä se ole uusittavissa, sillä Suomi on sitoutunut EU:n jäsenenä henkilöjunaliikenteen kilpailuttamiseen. Miten tämä käytännössä voisi onnistua?

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) laatimassa tutkimusraportissa "Henkilöjunaliikenteen järjestämisvaihtoehtojen arviointia" (2/2023) on arvioitu, voitaisiinko Suomen henkilöjunaliikenteen toimintaa tehostaa kilpailua lisäämällä. KKV:n raportin mukaan Suomessa on kannattamatonta junaliikennettä, joka rahoitetaan julkisella tuella yhteiskunnallisen tarpeen vuoksi. Tällainen liikenne on kilpailutettava julkisella hankinnalla. Tämän lisäksi Suomessa on kannattavaa, markkinaehtoisesti toimivaa junaliikennettä, joka ei vaadi julkista hankintaa. Raportissaan KKV kuitenkin analysoi myös markkinaehtoisen liikenteen kilpailuttamisen mahdollisia hyötyjä.

Positiivisia kokemuksia junaliikenteen kilpailuttamisesta on saatu Suomessakin. HSL on kilpailuttanut pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen, minkä seurauksena operointikustannukset laskivat noin 40 prosenttia.

On odotettavissa, että Suomessakin saattaa herätä laajempaa keskustelua junaliikenteen nykyistä tarmokkaammasta kilpailuttamisesta. KKV painotti kuitenkin raportissaan tapaa, jolla hankinnat tulisi järjestää. Esimerkiksi tarpeettoman laajat julkiset hankinnat voivat tosiasiassa muodostua kilpailun esteeksi ja vaikeuttaa markkinoille tuloa muun muassa sellaisia toimijoita vastaan, jotka saavat liikenteen hoitamiseen julkista tukea. Suomen tulisikin lainsäädännön keinoin pyrkiä luomaan avoimen kilpailun edellyttämät olosuhteet, jossa yrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset henkilöjunaliikennemarkkinoilla.

Henkilöjunaliikenteen kilpailuttaminen hyödyttäisi yksittäisiä kuluttajia alempina lipunhintoina sekä edistäisi henkilöjunaliikenteen kysyntää. KKV:n tutkimuksessa todetusti kilpailuttaminen tuo säästöjä myös julkisesti tuettuun liikenteeseen. Näyttöä kilpailuttamisen eduista on myös muualta Euroopan unionista, ja hyviä kokemuksia on saatu mm. yhdistämällä kilpailutukseen sekä markkinaehtoista että julkista tukea saavaa liikennettä.

Me Hankintajuristit tunnemme hyvin tehtyjen kilpailutusten hyödyt kuin omat taskumme. Uskommekin, että huolellinen kilpailutus voi tuoda merkittäviä etuja henkilöjunaliikenteen kustannuksiin sekä parantaa sen laatua. Seuraamme tiiviisti aiheen ympärillä käytävää keskustelua ja pidämme teidät ajan tasalla jatkossakin!

2. EUT: sähköalan yritykset voidaan määrätä palauttamaan kuluttajansuojan vastaisesti perityt summat asiakkailleen

Euroopan unionin tuomioistuin antoi maaliskuussa tuomionsa asiassa C-5/22, joka koski sähköalan yritysten kuluttajansuojaa koskevien vaatimusten vastaisesti perimien summien palauttamista loppuasiakkaille. Tapauksessa Italian energia-, verkko- ja ympäristöalan sääntelyviranomainen Autorità di Regolazione per Energia Reti e Ambiente (ARERA) oli määrännyt Italian kansallisen lainsäädännön nojalla sähkön ja maakaasun jakeluyhtiö Green Networkin palauttamaan asiakkailleen lähes 14 miljoonaa euroa, jotka se oli perinyt asiakkailtaan ”hallintokuluina”. Nämä hallintokulut perustuivat sopimusehtoon, jonka ARERA katsoi hintojen avoimuutta koskevien sääntöjen vastaiseksi. Maksuja ei nimittäin ollut mainittu kansallisen sääntelyviranomaisen ylläpitämässä vertailulomakkeessa, jonka avulla voidaan vertailla eri kaupallisia tarjouksia markkinoilla, eikä tarjousten hakujärjestelmässä.

Green Network katsoi asiassa, että ARERAn toimivalta velvoittaa maksut palautettaviksi olisi sähkömarkkinadirektiivin (2009/72) vastainen. Green Networkin mukaan hintaerimielisyydessä olisi nimittäin kyse yksityisoikeudellisesta sopimussuhteesta, johon viranomaisella ei olisi toimivaltaa.

Ratkaisunaan tuomioistuin katsoi, ettei sähkömarkkinadirektiivi (2009/72) estä antamasta kansalliselle sääntelyviranomaiselle tällaista toimivaltaa. Tuomioistuimen mukaan toimivalta voidaan antaa myös kansalliselle viranomaiselle myös sellaisissa tapauksissa, joissa palauttamismääräys ei perustu kyseisten sähköalan yritysten suorittaman asianomaisen palvelun laatuun liittyviin syihin vaan hintojen avoimuutta koskevien velvollisuuksien noudattamatta jättämiseen.

Tuomioistuin perusteli ratkaisuaan sillä, että direktiivin tarkoitus on antaa sääntelyviranomaiselle toimivalta varmistaa, että kuluttajansuojatoimenpiteet ovat tehokkaita. Toisaalta jäsenvaltioilla on myös velvollisuus varmistaa kuluttajansuojan taso ja antaa kansalliselle sääntelyviranomaiselle riittävät toimivaltuudet kuluttajansuojan noudattamisen valvomiseksi. Sähkömarkkinadirektiivi ei sanamuotonsa perusteella myöskään sulje pois muiden kuin siinä erikseen lueteltujen toimivaltuuksien, joihin palauttamismääräys ei kuulu, antamista sääntelyviranomaiselle kansallisessa lainsäädännössä. Mielenkiintoista oli, ettei tuomioistuin katsonut sähköalan yritykselle annettavan palauttamismääräyksen tarkalla syyllä olevan merkitystä, kunhan palauttamismääräys liittyy sääntelyviranomaisen avoimuuden ja kuluttajansuojan velvoitteiden noudattamisen valvontaan liittyviin tehtäviin.

Suomessa energiamarkkinoiden valvonta kuuluu Energiavirastolle. Myös Energiavirastolle on annettu sille lainsäädännössä määriteltyjen tehtävien hoitamiseksi toimivalta määrätä asiakkailta virheellisesti perityt maksut palautettavaksi, joten tapaus on relevantti myös kotimaassa. Hankintajuristit seuraavat energia-alan sääntelyn ja oikeuskäytännön kehitystä. Avustamme mielellämme asiakkaitamme niin kotimaisen oikeuden kuin EU-oikeuden kehitykseen liittyvissä kysymyksissä, joten älä epäröi ottaa yhteyttä!

3. Syyskuussa voimaan laki energiamarkkinariitalautakunnasta


Syyskuussa tulee voimaan laki energiamarkkinariitalautakunnasta (23.3.2023/502). Lain esitöiden mukaan lain tavoitteena on tehdä vuonna 2019 annetun EU:n sähkömarkkinadirektiivin (2012/27/EU) edellyttämät muutokset sähkömarkkinoita koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Suomi on saanut komissiolta virallisen huomautukset sähkömarkkinadirektiivin voimaan saattamisen viivästymisen johdosta 3.2.2021.

Lain yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on tuoda asiakas sähkömarkkinoiden keskiöön varmistamalla tämän mahdollisuus osallistua sähkömarkkinoille helposti ja turvallisesti. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Lain mukaan energiamarkkinariitalautakunta on riippumaton ja puolueeton, muiden loppuasiakkaiden kuin kuluttajien vireille saattamia liittyviä sähkömarkkinariita-asioita käsittelevä oikeussuojaelin. Lautakunta antaa ratkaisusuosituksia yksittäisiin erimielisyyksiin sähköalan yritysten ja loppuasiakkaiden välisiä sähkömarkkinalaissa säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevissa asioissa, joita nämä loppuasiakkaat saattavat lautakunnan käsiteltäviksi. Energiamarkkinariitalautakunta ratkaisee siten esimerkiksi sähköalan yritysten ja yritysasiakkaiden sähkösopimuksia koskevia riitoja tuomioistuinmenettelyn ulkopuolella. Lautakunnassa toimii puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joilta vaaditaan yleinen kelpoisuus tuomarinvirkaan ja perehtyneisyys sähkömarkkinoihin.

Lautakunta ei saa ratkaista asiaa, jos asia on vireillä tai ratkaistu tuomioistuimessa. Ratkaisusuositus perusteluineen on annettava kirjallisesti viimeistään 90 päivän kuluttua siitä, kun lautakunnan käytettävissä on ollut kaikki asian ratkaisemiseksi tarpeellinen aineisto. Asian selvittämisestä ja käsittelemisestä ei lautakunnassa peritä maksuja. Omista kustannuksista asianosaiset vastaavat itse.

Huomioitavaa on, että energiamarkkinariitalautakunta ei ole tuomioistuin. Lautakunnan päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen eikä sillä ole päätöksen tai tuomion oikeusvaikutuksia. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla eikä se saa oikeusvoimaa.

Uuden energiamarkkinariitalautakunnan lisäksi sähkömarkkinoille on tullut useita muita täsmennyksiä ja lakimuutoksia, ja keskustelu esimerkiksi sähkösopimusten markkinoinnista on käynyt pitkään vilkkaana. Me Hankintajuristit avustamme mielellämme sekä sähköyhtiöiden asiakkaita että sähköyhtiöitä myös näiden lakimuutosten vaikutuksiin ja lain tulkintaan liittyvissä asioissa.

4. Muista: Asetus sähköenergialaskujen maksuajan pidentämisestä


Valtioneuvoston asetus VM/2023/44 sähköenergialaskujen maksuajan pidentämiseen liittyvien sähköyhtiöille väliaikaisesti myönnettävien valtiontakausten keskeisistä ehdoista tuli voimaan 24.3.2023 ja on voimassa 31.12.2023 saakka.


Valtio velvoittaa lailla sähkön myyjiä myöntämään joustoja sähkölaskujen maksuaikaan. Syynä on kohonneiden sähkönhintojen aiheuttama poikkeustilanne.


Valtio tukee takauksilla sähköyhtiöitä, joiden maksuvalmius heikkenee maksuaikojen pidennysten takia.

bottom of page