Työlainsäädännön muutokset

Hallituksen työelämän lainsäädäntöä koskevilla uudistuksilla halutaan purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Arviointien mukaan ehdotetuilla muutoksilla työnantajien rekrytointikynnys laskisi, oikeudellinen varmuus lisääntyisi ja hallinnollinen taakka vähenisi jossakin määrin. Alla koottuna keskeisiä suunniteltuja muutoksia. 

Hallituksen esitys irtisanomiskynnyksen madaltamisesta

Yhtenä keinona hallitus esittää henkilöperusteisen irtisanomiskynnyksen madaltamisen. Hallituksen eduskunnalle antaman esityksen mukaan irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että vastedes työsopimuksen päättämiseen riittäisi asiallinen syy. Nykyään henkilöperusteinen irtisanomisperuste edellyttää asiallista ja painavaa syytä. 

Asiallisena syynä voitaisiin pitää ainakin työntekijän työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkominen tai laiminlyönti ja työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi työnantajan antamien määräysten laiminlyönti, perusteeton poissaolo, epäasiallinen käytös sekä huolimattomuus työssä. 

Edelleen irtisanomisperustetta arvioitaisiin kokonaisharkinnalla, eikä mikä tahansa puutteellinen käytös täytä irtisanomisperustetta. Kokonaisharkinnassa on huomioitava kaikki työnantajan ja työntekijän olosuhteet. Lisäksi työnantajan tulee kuten nytkin huomioida työnantajan ja työntekijän velvollisuudet ja kielletyt irtisanomisperusteet. Mielivaltaiset ja vähäiset perusteet työntekijän irtisanomiseen ei edelleenkään olisi sallittua. 

Määräaikaisten työsopimusten tekemisen muutos

Työryhmä esittää myös mahdollisuutta tehdä määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä siinä tapauksessa, että kyse on työnantajan ja työntekijän välisestä ensimmäisestä työsopimuksesta. Määräaikaisen sopimuksen sallittaisiin tehtävän ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi. Myös tilanteissa, joissa työntekijä olisi ollut samalla työnantajalla töissä yli viisi vuotta sitten, mahdollistettaisiin määräaikaisen työsopimuksen solmiminen enintään vuodeksi. Kyseisellä muutoksella estettäisiin kuitenkin määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen siten, että työsopimus voitaisiin uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä. Työnantajalle asetettaisiin selvitysvelvollisuus, jonka mukaan työnantajan tulee antaa työntekijälle määräaikaisen työsopimuksen päättyessä perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai perustellusta syystä määräaikaiseen työsuhteeseen. 

Lomautusilmoitusajan muutos

Työryhmän mietinnön mukaan lomautusilmoitusaika ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa ilmoitusaika olisi seitsemän päivää, kun nykylainsäädännön mukaan se on 14 päivää. Myös paikallinen sopiminen tästä olisi mahdollista. Työnantaja voisi henkilöstön edustajan kanssa, tai jos sellaista ei ole valittu, henkilöstön tai yhdessä henkilöstöryhmän kanssa kirjallisesti sopia noudattavansa tulevaan lakiin kirjattua seitsemän päivän lomautusilmoitusaikaa, jolloin työehtosopimuksessa sovittua pidempää lomautusilmoitusaikaa ei sovellettaisi.   

Takaisinottovelvollisuuden muutos

Työryhmän mietinnössä ehdotetaan lisäksi muutettavan takaisinottovelvollisuutta koskemaan vain sellaisia työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää.