1. Eduskunta sääti rakentamislain - valmistaudu sen voimaantuloon! Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Uudistukseen on syytä valmistautua ajoissa, jotteivät uudet vaatimukset aiheuta päänvaivaa voimaantullessaan ja toiminta voi jatkua saumattomasti. Kyse on laajasta uudistuksesta, joka vaikuttaa kaikkiin rakennusalan toimijoihin. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Mihin on syytä varautua?
Lain keskeisenä teemana on tuoda ilmastonmuutoksen torjunta osaksi rakentamisen lainsäädäntöä, ja siten se ohjaa rakentamista vähähiiliseen suuntaan ja edistää rakentamisen kiertotaloutta. Sen voimaantulon myötä rakennusalalla on huomioitava rakennusten ilmastovaikutukset koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Rakentamisen laatuun pyritään vaikuttamaan myös selkeyttämällä rakentamiseen liittyviä vastuita erityisesti rakentajan ja aliurakoitsijoiden välillä. Vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta kuuluu lain voimaantulon myötä päävastuulliselle toteuttajalle, joka voidaan erikseen nimetä kussakin hankkeessa.
Ilmastonmuutoksen torjuntaa ja laadukasta rakentamista koskevien muutosten lisäksi uudella lailla pyritään myös sujuvoittamaan rakentamista. Jatkossa rakennusluvan ja toimenpideluvan korvaavat yksi rakentamislupa. Rakentamista sujuvoitetaan myös muutoksilla, joiden myötä yhä useamman pienen rakennuksen rakentaminen ei ole luvanvaraista. Muutokset koskevat sekä luvanvaraisuuden kokorajoituksia että tulisijallisten pienten rakennusten rakentamisen vapautumista. Myös jatkossa rakentamis- ja kaavamääräykset tai rantarakentamisen säännökset voivat edellyttää luvan hakemista.
Muita muutoksia on tiedossa myös esimerkiksi rakennuksen purkamisluvan ja rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisen edellytyksiin.
Hankintajuristit avustavat asiakkaitaan uuden rakennuslain voimaantuloon valmistautumisessa. Pohditteko, miten uudistus koskee teitä? Vastaamme mielellämme uudistuksesta heränneisiin kysymyksiin!
Voit kysyä aiheesta myös tilauskoulutuksissamme, jotka voimme räätälöidä tukemaan juuri teidän yksikkönne valmistautumista rakennuslain uudistukseen.
2. Kiinteistökauppojen valvonta ja etuosto-oikeus puhuttavat
Kunnan etuosto-oikeudesta säädetään etuostolaissa (608/1977). Laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla (469/2019) puolestaan mahdollistaa tietyissä tilanteissa valtion etuosto-oikeuden käytön. Jos kunta tai valtio käyttää etuosto-oikeuttaan, se tulee ostajan sijaan kiinteistön saajaksi alkuperäisessä kaupassa sovituilla ehdoilla. Milloin ja missä tilanteissa etuosto-oikeus aktivoituu? Miten tulisi reagoida ajankohtaisiin ja muuttuviin virallisohjeisiin sekä lainsäädäntöön?
Etuosto-oikeutta käytetään tarvittaessa, ja sen käyttö arvioidaan tapauskohtaisesti. Esimerkiksi maaliskuussa sisäministeriö tiedotti esittäneensä valtiovarainministeriölle valtion etuosto-oikeuden käyttöä Imatralla sijaitsevaa kiinteistöä koskevassa, alkuvuodesta tehdyssä kiinteistökaupassa. Kiinteistökauppa oli ollut tarkastelussa sisäministeriössä ja Rajavartiolaitoksessa jo tammikuusta alkaen.
Myös kiinteistökauppojen rajoituksilla ja niiden valvonnalla on tärkeä rooli. Ulkomaisen kiinteistönhankinnan lisärajoituksia selvittänyt työryhmä luovutti maaliskuun alussa arvionsa puolustusministeriölle. Selvitysryhmän mukaan muun muassa ulkomaisen kiinteistöomistuksen valvontaa on mahdollista kiristää, ja huomiota tulisi kiinnittää etenkin maanvuokraukseen, yritysjärjestelyihin sekä kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen.
Jos kiinteistökauppojen valvonta taikka etuosto-oikeusasiat mietityttävät, kehotamme rohkeasti olemaan meihin yhteydessä! Meiltä Hankintajuristeilla löytyy pitkä kokemus ja monipuolinen asiantuntijuus niin kiinteistölainsäädännön kuin rakentamisenkin parista.
3. Kiinteistö- ja rakennusalan oikeustapauksissa on kyse kunnallisvalituksen käsittelystä ja toimivallasta maakuntakaavaa koskevassa asiassa sekä siitä, voidaanko kunnan vastuulla olevaa hulevesijärjestelmää pitää riittävänä silloinkin, kun jollain alueen kiinteistöllä aiheutuu tulvimista.
KHO 2023:24
Maankäyttö ja rakentaminen – Maakuntakaava – Kaavan kumoaminen osittain – Kaavan voimaantulon johdosta kumoutuvien kaavamerkintöjen saattaminen uudelleen voimaan – Kaavan asiallinen muuttaminen – Hallinto-oikeuden toimivalta – Kunnallisvalitus
Antopäivä: 13.3.2023
Asian tausta: Maakuntavaltuusto oli hyväksynyt vaihemaakuntakaavan, joka mm. korvaisi voimassaolleiden kaavojen luonnonsuojelualueita koskevat merkinnät.
Luonnonsuojeluyhdistys oli valittanut kaavasta hallinto-oikeuteen, joka kumosi vaihemaakuntakaavan näitä alueita koskevilta osin lainvastaisen. Hallinto-oikeus lisäksi määräsi, että valituksenalaisilta osin aikaisemmat kaavamerkinnät jäisivät voimaan. KHO:ssa kysymyksenä oli, oliko hallinto-oikeus voinut toimivaltansa puitteissa kumota maakuntavaltuuston päätöksen mainituilta osin.
KHO: Hallinto-oikeus ei voi kunnallisvalituksen johdosta sisällöllisesti muuttaa valituksen kohteena olevaa toimielimen tekemää päätöstä.
KHO: Muutoksenhaussa on päätöksestä tehtyjen valitusten johdosta ollut ratkaistavana, täyttääkö hyväksytty vaihemaakuntakaava maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut vaatimukset. Hallinto-oikeus ei ole voinut vaihemaakuntakaavan hyväksymistä koskevien valitusten perusteella ratkaista erillisenä kysymyksenä sitä, onko yhdistysten valituksessa mainittujen merkintöjen kumoutumiselle esitetty hyväksyttävät perusteet.
KHO: Hallinto-oikeuden kumoamisratkaisu, jolla on tarkoitettu saattaa osin voimaan aikaisempien maakuntakaavojen merkintöjä, on myös eri tavoin muuttanut kaavaratkaisun sisältöä toiseksi kuin kaavan hyväksynyt maakuntavaltuusto on tarkoittanut.
Lopputulos: Hallinto-oikeus on ylittänyt toimivaltansa asiassa. Hallinto-oikeuden päätös oli tältä osin kumottava lainvastaisena.
KHO 2023:25
Kunnallisasia – Hulevesien hallinta – Hulevesijärjestelmä – Asemakaava-alue – Kunnan järjestämisvastuu – Maankäytön tarpeet
Antopäivä 24.3.2023
Asian tausta: A:n asemakaavassa osoitetulla pientalojen korttelialueella sijainneelle kiinteistölle oli ohjautunut hulevesiä asemakaavan ulkopuolisilta alueilta ja osin myös asemakaava-alueelta. A:n kiinteistöllä sijainnut putkitettu oja oli ajoittain riittämätön hulevesien hallitsemiseen, mistä oli ajoittain aiheutunut tulvimista.
KHO:ssa ratkaistavana kysymyksenä oli se, oliko kunnan lautakunta, voinut ajoittaisesta tulvimisesta huolimatta hylätä A:n vaatimuksen hulevesijärjestelmän rakentamisesta alueelle ja katsoa, että nykyinen hulevesijärjestelmä vastasi kyseisen asemakaava-alueen maankäytön tarpeita.
KHO: Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla velvollisuus järjestää hulevesien hallinta asemakaava-alueella siten, että hulevesijärjestelmä vastaa maankäytön tarpeita. Ratkaisut hulevesien hallitsemiseksi voivat vaihdella eri alueilla esimerkiksi alueiden ominaispiirteiden ja kiinteistöjen käyttötarkoitusten mukaan.
KHO: Hulevesien ajoittainen tulviminen yksittäisellä kiinteistöllä ei sellaisenaan osoita, että hulevesien kokonaishallinta olisi asemakaava-alueella järjestetty puutteellisesti. Asiassa ei ole esitetty, että vastaavia hulevesien hallintaan liittyviä ongelmia olisi ilmennyt asemakaava-alueella laajemmin.
Lopputulos: Valitus oli hylättävä.