Uudistunut elintarvikemarkkinalaki astuu voimaan 1.11.2021. Keskeisenä muutoksena on, että elintarvikemarkkinalain soveltamisala ulottuu jatkossa myös julkiseen sektoriin ja hankintayksiköihin. Uudistuksen piirissä ovat myös olemassa olevat hankintasopimukset.
Muuttunut sääntely perustuu pääosin vuonna 2019 annettuun EU:n kauppatapadirektiiviin. Direktiivissä korostetaan jo aiemmin Euroopan unionin tasolla herännyttä huolta neuvotteluepätasapainosta. Epätasapaino liittyy maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimittajien ja liikevaihdoltaan usein huomattavasti suurempien ostajien väliseen toimintaan. Neuvotteluepätasapainon on katsottu voivan johtaa toimialalla hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin. Direktiivissä velvoitetaan jäsenvaltiot sääntelemään yksityisellä ja julkisella sektorilla hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä, jotka rajoittavat sopimuskumppanien sopimusvapautta.
Elintarvikemarkkinalain säännöksiä sovelletaan jatkossa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden hankintasopimuksiin. Käytännön tasolla näitä hankintasopimuksia solmitaan erityisesti kuntien ja kaupunkien valmistuskeittiöiden tarpeisiin. Usein kyseessä saattaa olla myös kunnan tai kaupungin ruokapalveluista vastaava sidosyksikkö tai konserniyhtiö. Yksittäisen sopimusjärjestelyn hankintavolyymi voi olla merkittävä ja tuotteiden toimituspisteitä yksittäisen sopimuksen tai puitejärjestelyn sisällä useita.
On tärkeää huomata, että sääntely ulottuu uusien kilpailutettavien hankintasopimusten ohella myös jo olemassa oleviin hankintasopimuksiin. Voimassa olevat hankintasopimukset on muutettava siirtymäajan sisällä (1.5.2022) lain vaatimusten mukaisiksi.
Lakiuudistus parantaa toimittajien asemaa ennakoitavuutta edistämällä
Lain tavoitteena on parantaa tilausten ja yritystoiminnan ennakoitavuutta toimittajien näkökulmasta. Ennakoitavuutta voidaan edistää hankintayksikköjen toimesta esimerkiksi määrittelemällä mahdollisimman yksityiskohtaisesti tavarantoimittajien toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeiset ehdot. Näitä ovat sopimuskauden tilausten määrä ja peruutusehdot, toimituspisteiden sijainti ja vaaditut toimitusmenetelmät sekä näiden mahdolliset sopimuskauden aikaiset muutokset ja tarkennukset.
Jatkossa kiellettyjä sopimusehtoja ja sopimusjärjestelyitä ovat muun muassa seuraavat:
· Hankintayksikkö ei saa sisällyttää sopimuksiinsa poikkeuksellisen pitkiä maksuehtoja;
· Hankintayksikkö ei saa sisällyttää sopimuksiinsa ehtoja, jotka mahdollistavat tuotteiden tilauksen peruuttamisen alle 30 päivää ennen sovittua toimitusajankohtaa;
· Hankintayksikkö ei saa sisällyttää hankintasopimuksiinsa muutosehtoja, jotka mahdollistavat hankintayksikön muuttamaan yksipuolisesti toimitettavien tuotteiden/tarvikkeiden toimituksen tai jakelun tiheyttä, menetelmää, paikkaa, ajankohtaa tai määrää. Muutosehtoja ei myöskään saa sisällyttää koskemaan laatuvaatimuksia, maksuehtoja tai hintoja.
Hankintayksiköiden oltava jatkossa entistä tarkempia sopimusehtojen laatimisessa
Soveltamiskäytännön puuttumisen vuoksi on vielä tulkinnanvaraista, miten laki tulee muuttamaan julkisten hankintojen sopimuskäytäntöjä. Selkeää kuitenkin on, että kilpailutettavien elintarvikehankintojen hankintasopimuksien laadintavaiheessa on kiinnitettävä erityistä huomiota pakottaviin säännöksiin kielletyistä sopimusehdoista ja sopimusjärjestelyistä.
Moni hankintasopimusten parissa työskentelevä lisäksi tietää, että hankintalainsäädäntö asettaa omat rajoituksensa sopimusten muuttamiselle. Hankintalain mukaan hankintasopimuksen muuttaminen on lähtökohtaisesti kiellettyä muun muassa, mikäli muutoksella otetaan käyttöön ehtoja, jotka, jos ne olisivat alun perin kuuluneet hankintamenettelyyn, olisivat mahdollistaneet muun kuin alun perin hyväksytyn tarjouksen hyväksymisen tai jotka olisivat tuoneet hankintamenettelyyn lisää osallistujia. Voisi olla mahdollista esimerkiksi arvioida, että alun perin tilaus- ja peruutusehdoiltaan joustavaksi laadittu elintarvikkeiden hankintasopimus on voinut rajoittaa hankintamenettelyyn osallistuneiden (erityisesti pk-yritysten) tarjoajien määrää. Tätä voidaan verrata tilanteeseen, jossa sopimusta muutetaan sopimuskaudella elintarvikemarkkinalain vaatimalla tavalla.
Hankintayksikölle, joka tahallaan tai huolimattomuudellaan vakavasti, toistuvasti tai pitkäkestoisesti rikkoo muun muassa elintarvikemarkkinalain sopimusehtoja koskevia säännöksiä, voidaan määrätä seuraamusmaksu. Maksu voi suuruudeltaan alla enintään yhden prosentin elintarvikemarkkinalain soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden vuotuisten hankintojen arvosta.
Lotta-Sofia Wahl
Blogin kirjoittaja on Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy:ssä työskentelevä, julkisiin hankintoihin erikoistunut lakimies. Lotta-Sofia on perehtynyt mm. elintarvikealan hankintasopimuksiin ja on työnsä puolesta seurannut mielenkiinnolla uudistuksen etenemistä.