KKV:n raportti: Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintojen valvonta
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tekemässä raportissa esitellään julkisten hankintojen valvonnasta tehtyjä havaintoja ja tuloksia vuodelta 2022. KKV:n valvonnassa korostuivat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kuljetuspalveluiden hankinnat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintojen korostuminen Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvonnassa johtuu siitä, että hankintoja tehdään paljon sekä siitä, että niiden koko ja arvo ovat usein merkittäviä ja sopimuskaudet pitkiä. Toimialan lainvastaiseksi epäiltyjä suorahankintoja perusteltiin viime vuonna usein myös sote-uudistukseen liittyvillä olosuhde- ja organisaatiomuutoksilla.
Vuoden 2023 alusta voimaan tullut hyvinvointialueuudistus näkyi jo loppuvuodesta 2022 toimenpidepyyntöjen ja muiden yhteydenottojen lisääntymisenä. Yhteydenotot käsittelivät myös sidosyksikköhankintojen edellytysten arviointia. Sidosyksikköhankintoja koskevaan KKV:n markkinaoikeudelle tekemään esitykseen olemme paneutuneet julkisten hankintojen uutiskirjeessämme tarkemmin.
KKV:n raportti käsittelee raportissaan yksityiskohtaisemmin muun muassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tekemää hankintaa. Kuntayhtymä käytti suorahankintaperusteena laitteiden hankkimista koekäyttöön tulevaa kilpailutusta varten. Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 40:2.5 § antaakin tähän sinänsä mahdollisuuden. KKV kuitenkin katsoi, ettei suorahankintaperuste soveltunut hankintaan, sillä kyse ei ollut koekäyttöön valmistetusta erästä, vaan jo markkinoilla olevista tuotteista. KKV antoi hankintayksikölle huomautuksen hankintalain noudattamatta jättämisestä.
Myös Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan vuonna 2021 tekemässä suorahankintamenettelyssä KKV katsoi, ettei Turun kaupungin esittämä äärimmäinen kiire tai sen syyt soveltuneet hankintalain mukaisiksi suorahankintaperusteiksi. Virasto esitti, että hankintayksikölle määrätään 30 000 euron seuraamusmaksu. Markkinaoikeus ei tutkinut KKV:n antamaa markkinaoikeusesitystä sen alittaessa sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoille asetetun kynnysarvon hankinta-asiakirjoissa asetetusta ennakoidusta arvosta huolimatta.
Uusi laki sääntelemään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyä - mikä muuttuu 1.1.2024?
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyä koskeva sääntely uudistuu. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä eli uusi asiakastietolaki kokoaa yhteen säädökset, jotka koskevat tietosuojaa ja salassapitoa, tiedonsaantioikeuksia ja asiakastietojen luovutusta, asiakas- ja potilasasiakirjoja sekä valtakunnallisia tietojärjestelmiä ja tiedonhallinnan ohjausta. Mitä uudistukset tarkoittavat käytännössä?
Laissa yhtenäistetään ja selkiytetään asiakas- ja potilastietojen luovutusta ja tiedonsaantioikeuksia koskevaa sääntelyä. Lisäksi parannetaan sosiaali- ja terveydenhuollon välistä tiedonsaantioikeutta koskevaa sääntelyä sekä säännöksiä siitä, miten sosiaalihuollon palveluissa kirjattavia potilastietoja käsitellään.
Uudistukset eivät rajaudu ainoastaan asiakastietolakiin, vaan sen yhteydessä on tehty muutoksia myös useisiin muihin lakeihin. Lääkemääräyslakiin tehdyt muutokset mahdollistavat, että Kanta-palveluiden reseptikeskukseen voidaan toteuttaa valtakunnallinen lääkityslista. Listasta ammattilaiset ja potilas itse voisivat nähdä potilaan käytössä olevan lääkityksen. Muutokset muihin liitelakeihin ovat pääosin teknisiä. Lait tulevat voimaan 1. tammikuuta 2024.
Oletteko jo selvittäneet, mitä erityistä sote-hankinnoissa tulisi huomioida uudistusten johdosta? Mikäli asiakastietoja taikka sote-hankintoja yleisesti koskevat kysymykset mietityttävät, me Hankintajuristeilla vastaamme mielellämme!
Oikeustapaukset
Sosiaali- ja terveysalan oikeustapauksissa on kyse potilasasiakirjojen julkisuudesta ja tietojen antamistavasta sekä vammaisen lapsen koulukuljetusten järjestämisestä.
KHO:2023:37
Asian tausta: Muutoksenhakija oli pyytänyt kuntayhtymältä kuolleen äitinsä potilastietoja ja -asiakirjoja mahdollisen hoitovirheen selvittämiseksi. Kysymys näiden tietojen luovuttamisen edellytyksistä ja erityisesti siitä, millä tavoin tiedot luovutetaan.
KHO: Tietojen antamisen edellytykset määräytyvät potilaslain perusteella. Muutoksenhakija on pyytänyt potilastietoja ja -asiakirjoja mahdollisen hoitovirheen selvittämiseksi, joten tietojen saamiselle on hyväksyttävä käyttötarkoitus.
Johtava lääkäri on luovuttanut välttämättömiksi katsomiaan tietoja vain laatimansa lausunnon muodossa. Kun potilaslaissa ei ole säännöksiä siitä, millä tavoin pyydetyt tiedot annetaan, on asiaa arvioitava tältä osin julkisuuslain perusteella. Tiedonsaantioikeuden kohteena ovat ensisijaisesti alkuperäiset tiedot ja asiakirjat, jotta tiedot on mahdollista tarkistaa alkuperäisistä lähteistä.
Muutoksenhakijalla oli lausunnon lisäksi oikeus saada tutustua alkuperäisiin tietoihin ja -asiakirjoihin siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä mahdollisen hoitovirheen selvittämiseksi. Johtavan lääkärin ja hallinto-oikeuden päätökset kumottiin ja asia palautettiin Pohjois-Savon hyvinvointialueelle tietojen antamiseksi hakijan pyytämällä tavalla ja ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu EOAK/6456/2022 Vammaisen lapsen koulukuljetuksen järjestäminen
Asian tausta: Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu koski vammaisen lapsen koulukuljetuksen järjestämistä ja järjestämisen organisoinnin epäselvyyttä. Sosiaalitoimen järjestämisvastuulla on sosiaalihuollon järjestäminen. Kaupungin sosiaalitoimen lausunnossa todetaan siitä tarkemmin ilmenevästi, että lapsi tarvitsee koulukyytiin saattajan. Sivistystoimi on järjestänyt kuljetukset tilapäishoitopaikoista koululle ja takaisin, kun tilapäishoitopaikka on ollut kaupungin alueella. Tilapäishoitopaikka oli mahdollistanut saattajan koulumatkoille tilapäishoitopaikasta 25.4.–17.10. Sivistystoimen lausunnon mukaan tilapäishoidon viikoilla saattaja lapsen koulumatkoille oli järjestetty sosiaalihuoltona. Sosiaalihuollolla ei ollut tarjota saattajapalvelua enää 17.10. jälkeen.
Kaupungin sosiaalitoimi: Epäselvää on, miten lainsäädäntöä tuli asiassa tulkita palvelun järjestämisvastuun osalta. Tulkinta rakentuisi ajatukselle perusopetuslain ensisijaisuudesta suhteessa sosiaalihuollon palveluihin.
Oikeusasiamies: Kantelussa tarkoitettuna aikana kuljetusten turvallisuus on edellyttänyt, että lapsella on niissä saattaja. Siten kaupungilla lapsen perusopetuksen sekä myös erityishuollon järjestäjänä on ollut velvollisuus huolehtia kuljetuspalveluista niin, että lapsen yhdenvertainen oikeus perusopetukseen turvataan. Oikeusasiamies: Tilanne ja järjestämisvastuu on ollut epäselvä. Kaupungin menettelyä voidaan pitää pitkittyneeseen epäselvään tilanteeseen lapsen ja hänen perheensä edun sekä hyvän hallinnon vaatimusten vastaisena. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus kaikessa vammaisten oppilaiden palveluja koskevassa päätöksenteossaan soveltaa perusopetuslain säännösten ohella myös yhdenvertaisuuslain säännöksiä.
Oikeusasiamies: Kaupungin tehtäväalojen välinen erimielisyys kustannusten jaosta ei saa koskaan johtaa siihen, että asiakas jää vaille niitä palveluja, joihin hänellä on ehdoton oikeus. Kaupungin sisäiset epäselvyydet ja mahdolliset yhteistyövaikeudet eri toimialojen välillä eivät saa johtaa vammaisen tai muun erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelujen järjestämisessä oikeudenmenetyksiin tai asian käsittelyn viivästyksiin.
Oikeusasiamies: Sivistystoimen ja sosiaalitoimen on ryhdyttävä toimenpiteisiin yhteistyön tehostamiseksi.