Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreessa ratkaisussa KHO:2017:125, annettu 2.8.2017, otettiin kantaa hankinnan kohteelle asetettaviin vaatimuksiin, erityisesti sertifikaattien osalta.
Hankinnan kohteena oli kaupungin katuvalaisimien ja valaisinvarsien hankinta, joka toteutettiin avoimella hankintamenettelyllä. Hankinnan kokonaisarvo oli 406 350 euroa.
Tarjouspyynnön mukaan ”Tarjottavalla valaisimella tulee olla puolueettoman sertifiointilaitoksen esittämä sertifikaatti siitä, että valaisin on hyväksytty EU:n markkinoille”.
Asian käsittelyssä markkinaoikeudessa valittaja katsoi, että hankintayksikkö oli menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut hylännyt tarjouksia, joissa sertifikaattien puolueettomuus ei täyttynyt. Voittanut tarjoaja oli ilmoittanut tarjousasiakirjoissa, että sillä oli kyseinen sertifikaatti, vaikka tarjouksen liitteenä se toimitti valmistajan vakuuden valaisimen vaatimustenmukaisuudesta. Voittanut tarjoaja oli lisäksi hankintayksikön tekemässä selvityksessä ilmoittanut, ettei sillä kyseistä sertifikaattia ollut. Markkinaoikeus katsoi hankintayksikön menetelleen virheellisesti ja tuomitsi sen maksettavaksi 20 000 seuraamusmaksun, mutta hylkäsi vaatimuksen hyvitysmaksusta.
Valittaja vaati korkeimmassa hallinto-oikeudessa seuraamusmaksun korottamista ja hyvitysmaksua.
Hankintayksikkö katsoi korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamassaan selityksessään, että EU:n alueella valmistetut CE-merkinnän sisältävät katuvalaisimet ovat sellaisenaan hyväksyttyjä EU-markkinoille ja sertifikaattivaatimus koski vain EU:n ulkopuolella valmistettuja valaisimia. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan hankintayksikkö voi sinänsä asettaa hankinnan kohteelle laatuvaatimuksia, jotka ylittävät unionin säädöksissä vaaditun vähimmäistason, mutta nyt kyseessä oleva vaatimus on Euroopan parlamentin ja neuvoston pienjännitedirektiivin (2006/95/EY) 8 artiklan 1 kohdasta johtuvien vaatimusten vastainen.
Kyseisen säännön mukaan ennen markkinoille saattamista sähkölaitteet on varustettava 10 artiklassa säädetyllä CE-merkinnällä, joka osoittaa niiden olevan kyseisen direktiivin säännösten mukaisia, mukaan lukien sen liitteessä IV säädetyt vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Sääntöön liittyvän oikeuskäytännön mukaan valmistaja saa saattaa markkinoille CE-merkinnällä varustettuja tuotteita ilman, että tällaisen tuotteen osalta tarvitsisi suorittaa uusi vaatimustenmukaisuuden arviointi. Näin ollen tarjouspyynnön vaatimus on syrjivä, koska kulloinenkin tuote on kertaalleen hyväksytty EU:n markkinoille siinä olevan CE-merkinnän perusteella. CE-merkintä osoittaa tuotteen vaatimustenmukaisuuden riippumatta siitä, onko tuote valmistettu unionin jäsenvaltiossa tai muussa valtiossa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi siten hankintayksikön menetelleen vaatimuksen osalta virheellisesti. Seuraamusmaksun korottamiselle ja hyvitysmaksun määräämiselle korkein hallinto-oikeus ei nähnyt perusteita. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu.