Venäjän 24.2.2022 alkanut uusi vaihe Ukrainan sodassa on tuonut mukanaan vakavampia kaupankäyntiä rajoittavia pakotteita. Suomen maantieteellisestä sijainnista johtuen tällä on luonnollisesti vaikutuksia myös julkisten hankintojen toteutukseen. Esimerkiksi valtiovarainministeriö on 21.3.2022 toimittanut valtion virastoille ja laitoksille kirjeen koskien Ukrainan sodan vaikutusten huomiointia hankinnoissa. Miten hankintalaki suhtautuu pakotteisiin? Mitä hankintayksikköjen tulisi huomioida tässä uudessa tilanteessa?
Euroopan unioni on ottanut vuonna 2014 käyttöön Venäjä-pakotteet, joita on sittemmin kovennettu asteittain vuoden 2014 jälkeen ja etenkin 2022 helmikuussa alkaneen uuden hyökkäyksen jäljiltä. Pakotteet ovat kohdistuneet erityisesti Venäjälle suuntautuvan viennin rajoituksiin, mutta myös Venäjä-tuonnille on asetettu rajoituksia. Lisäksi EU on jäädyttänyt tiettyjen Venäjän hallintoa lähellä olevien tahojen varoja sekä kieltänyt liiketoiminnan näiden toimijoiden kanssa. Venäjää koskevia pakotteita on koottu seuraaviin asetuksiin:
· Neuvoston asetus (EU) N:o 269/2014, annettu 17.3.2014
· Neuvoston asetus (EU) N:o 692/2014, annettu 23.6.2014
· Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014, annettu 31.7.2014
· Neuvoston asetus (EU) 2022/263, annettu 23.2.2022
Pakotelainsäädännön rikkomisesta jopa neljän vuoden vankeusrangaistus
On helppo unohtaa, että pakotteita ei ole kuitenkaan rajattu pelkästään Venäjää koskeviksi. EU on asettanut pakotteita useille valtioille ihmisoikeus- tai muiden loukkausten pohjalta. Esimerkiksi Venezuelaan, Nicaraguaan ja Myanmariin kohdistuu useita pakotteita. Pakotteita voidaan myös tulevaisuudessa asettaa muille kauppakumppaneille. Tämä asettaa painetta huomioida tällaiset muutokset etukäteen varsinkin solmittaessa pitkäkestoisempia sopimussuhteita.
Pakotteiden rikkomisesta säädetään ns. pakotelaissa (laki eräiden Suomelle Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä). Sen nojalla pakotelainsäädännön rikkomisesta voidaan tuomita säännöstelyrikoksena jopa neljä vuotta vankeutta. Hankintayksikön vastaavien tahojen kohdalla myös virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistö saattaa täyttyä. Pakotteiden kiertäminen voi ilmetä esimerkiksi kielletyn tuotteen hankkimisena tai liiketoiminnan harjoittamisena henkilöpakotteiden kohteiden kanssa.
Pakotelainsäädännön noudattaminen hankintayksikön omalla vastuulla
Kenties yllättävintä on se, ettei pakotteita ole huomioitu nykyisessä hankintalainsäädännössä millään tavoin. Pakotelainsäädännön noudattamisen varmentaminen jää siten hankintayksiköiden vastuulle, mikä tulisi huomioida hankintoja valmisteltaessa. Tästä syystä hankintayksiköiden on järkevää perehtyä pakotteita koskevaan lainsäädäntöön ja arvioida pakotteiden merkittävyyttä omassa hankintatoiminnassaan.
Erityisesti tietyt tuoteryhmät ja alat ovat alttiita pakotteille. Hankintayksikön ei välttämättä tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli sen hankintakohteet voidaan arvioida pakotteiden kannalta turvallisiksi nyt ja tulevaisuudessa. Toisaalta pakotteisiin varautuminen epätodennäköisissäkin tilanteissa voi maksaa itsensä takaisin tulevaisuudessa.
Vakiomuotoiset, kaikkiin hankintoihin sopivat pakote-ehdot ovat kustannustehokas tapa ennakoida ja minimoida riskejä. Riskialttiimmissa ja pitkäkestoisemmissa hankinnoissa hankintayksiköiden voi kuitenkin olla välttämätöntä turvautua myös yksityiskohtaisempiin sopimusehtoihin. Niillä varmistetaan hankinnan onnistuminen pakotetilanteen kehityksestä huolimatta.
Ennen kaikkea hankintayksiköiden kannattaa arvioida, onko tällä hetkellä voimassa pakotteita, jotka kohdistuvat hankinnan kannalta olennaiseen tuotteeseen tai raaka-aineeseen. Etenkin raaka-aineet ovat tyypillisiä pakotteiden kohteita. Tällä hetkellä rajat ylittävän kaupankäynnin rajoitukset koskevat erityisesti tiettyjen sotilastuotteiden tuontia ja vientiä. Lisäksi rajoitukset koskevat myös esimerkiksi Venäjältä peräisin olevien terästuotteiden tuontia. On kuitenkin mahdollista, että pakotteita kovennetaan jatkossakin, eikä hankintayksikön kannata tuudittautua tähän.
Pakoteriskin arviointi tärkeää jo hankintaa valmisteltaessa
Pakotelainsäädäntö edellyttää myös, että hankintayksikkö varmistaa, etteivät sen sopimuskumppanit ole pakotteiden kohteena. Tältä osin omia haasteitaan tuo se, etteivät hankintalain poissulkemisperusteet nykyisessä muodossaan sovellu kovinkaan hyvin tilanteisiin, joissa pakotteiden kohteena oleva taho tai tämän omistuksessa tai määräysvallassa oleva taho osallistuisi tarjouskilpailuun. Mikäli tätä tilannetta ei ole huomioitu etukäteen, hankintayksikkö ei hankintalain perusteella voi kieltäytyä tekemästä sopimusta tällaisen toimijan kanssa. Toisaalta jos sopimus on jo solmittu, kun tieto pakotteista tulee hankintayksikköön, ei sopimustakaan ole kovin helppo irtisanoa ilman korvausvastuuta. Sopimusta valmistellessa tulisi harkita tätä koskevan erityisehdon mukaan ottamista.
Hankintayksiköt joutuvat ainakin toistaiseksi huomioimaan pakotteet hankinnoissaan itsenäisesti, mikä aiheuttaa etenkin pienemmille hankintayksiköille lisähaasteita. Pakoteriskin arviointi edellyttää perehtymistä varsin pirstaleiseen pakotelainsäädäntöön. Mikäli pakoteriski on olemassa, tulisi hankintayksikön osata laatia tätä koskevat ehdot ja lisävaatimukset jo hankinnan valmisteluvaiheessa. Varsinkin pitkäkestoisten hankintojen osalta korostuu tarve myös mahdolliset tulevat muutokset huomioiviin sopimusehtoihin esimerkiksi hinnan tai muiden sopimusehtojen pohjalta.
Hankintajuristit tarjoavat aihetta koskevia koulutuksia sekä myös asiantuntijapalveluita hankintojen toteuttamisessa.