Etsi

Hankintalainsäädännön muutokset

Työ- ja elinkeinoministeriön on laatinut luonnoksen hallituksen esitykseksi hankintalain sekä erityisalojen hankintalain muuttamiseksi. Lain säädösvalmistelu on tällä hetkellä kesken ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2020.




Muutokset mahdollistaisivat tulevaisuudessa rikosrekisteriotteen tarkastamisen sähköisiä menettelyitä käyttämällä esimerkiksi sähköisen kilpailutusjärjestelmään rakennetun teknisen käyttöliittymän välityksellä. Käytännössä lakimuutoksen toteutuminen vaatii kuitenkin vielä muutoksia esimerkiksi rikosrekisterilakiin ja rikosrekisteriotteiden toimittamiseen sekä valtion yhteisten asiointipalveluiden sähköistämistä. Esitysluonnoksessa mahdollistettaisiin lisäksi rikosrekisteriotteiden tarkastaminen alihankkijoilta.


Esitysluonnoksen mukaan julkisten hankintojen kokonaisarvosta tarvitaan lisää tietoa, minkä vuoksi jatkossa myös EU-kynnysarvon alle jäävistä kansallisista hankinnoista on julkaistava jälki-ilmoitus. Suomella on velvollisuus raportoida komissiolle myös EU-kynnysarvon alle jäävistä hankinnoista, eikä nykyisen järjestelmän avulla kyetä keräämään tarpeeksi tietoa toteutuneista hankinnoista. Jälki-ilmoitukset voitaisiin esitysluonnoksen mukaan kuitenkin tehdä hankintayksikkökohtaisesti yhteen koottuina neljännesvuosittain. Vastaavasti myös dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvien hankintojen osalta voitaisiin jälki-ilmoituksen tehdä jatkossa yhteen koottuina neljännesvuosittain. Tarkoitus on, että velvoite jälki-ilmoitusten julkaisusta astuisi voimaan vuoden 2021 alusta alkaen.


Kielivaatimusten osalta hankintalain 101 §:ää muutettaisiin siten, että jatkossa kansallisista hankinnoista voidaan ilmoittaa suomen ja ruotsin kielen lisäksi myös muulla hankintayksikön valitsemalla Euroopan Unionin virallisella kielellä. Nykyisen säännöksen mukaan ilmoitus hankinnasta tulee tehdä joko suomen tai ruotsin kielellä.


Esitysluonnoksen mukaan soveltamiskäytännössä on ilmennyt epäselvyyksiä, milloin hankintayksikkö voi solmia puitejärjestelyssä tai dynaamisessa hankintajärjestelmässä yksittäisiä sopimuksia ilman ennalta määrättyä etusijajärjestystä tai kevennettyä kilpailutusta, kun tilanteessa tulisi huomioida myös hankintakokonaisuuden arvon laskentaa koskeva sääntely. Tältä osin hankintalain 31 §:ään on tarkoitus lisätä uusi momentti, jossa täsmennettäisiin, että ”Puitejärjestelyyn perustuviin ja dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtäviin hankintoihin sovellettavat säännökset määräytyvät koko puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän ennakoidun arvon perusteella”. Esitysluonnoksen mukaan lisäyksellä varmistetaan, ettei esimerkiksi puitejärjestelyn sisällä tehdä hankintoja suoraan vastoin puitejärjestelyn ehtoja silloinkaan, kun kyse on hankintakokonaisuuteen kuuluvasta kynnysarvot alittavista hankinnoista.


Merkittävä muutos nykyiseen hankintalainsäädäntöön on myös hankintalain 136 §:n hankintasopimuksen muuttamista koskevan sääntelyn soveltaminen jatkossa myös kansallisiin hankintoihin. Säännöksen on oikeuskäytännössä katsottu soveltuvan vain EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Muutoksen tarkoituksena on selventää nykyistä oikeustilaa ja sen taustalla on ajatus, ettei sääntely kansallisten hankintojen osalta tulisi olla tiukempaa kuin, mitä se on EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta.


Esitysluonnoksen mukaan tarkoituksena on siis selkeyttää tiettyjä hankintalainsäädännön menettelyitä koskevia säännöksiä. Esitysluonnos sisältää edellä mainittujen lisäksi vielä useita hankintalakia sekä erityisalojen hankintalakia koskevia teknisiä täydennyksiä ja selvennyksiä.


Esitysluonnos:

ESITYS_20190627073830
.pdf
Download PDF • 256KB

Esittelyssä uusi lakimiehemme Victoria Sandberg

Valmistuin viime syksynä oikeustieteen maisteriksi Turun Yliopistosta ja ennen sitä suoritin oikeusnotaarin tutkintoni Åbo Akademissa. Maisterivaiheessa opiskelin myös yhden lukukauden Budapestissa. A

Rekrytoimme asianajajia ja lakimiehiä

Hankintajuristit on kasvava ja kansainvälinen julkisiin hankintoihin, liikejuridiikkaan ja riidanratkaisuun keskittynyt, tällä hetkellä noin 30 henkilöä työllistävä asianajotoimisto. Toimistomme ovat