Toisinaan julkisissa tarjouskilpailuissa tulee vastaan tilanteita, joissa urakoitsija haluaa
peruuttaa jättämänsä tarjouksen ja kieltäytyy sopimuksen tekemisestä tarjouksensa
mukaisesti. Hankintayksikölle tarjouksen peruuttamisesta voi aiheutua merkittäviä
lisäkustannuksia ja viivästyttää merkittävästi koko projektia. Tällöin herää kysymys, kuinka
sitova julkisessa tarjouskilpailussa jätetty tarjous on, millä edellytyksin tarjouksen voi perua
ja mitä tarjouksen peruuttamisesta voi seurata.
Tarjouskilpailun lähtökohtana on tarjousten lopullisuus ja sitovuus. Hankinnassa jätetty
tarjous on lähtökohtaisesti sitova ja lopullinen, eikä hankintayksiköllä usein ole edes
oikeutta sallia tarjousten jälkikäteisiä muutoksia. Tarjous on antajaansa sitova
lähtökohtaisesti siitä hetkestä lukien, kun vastaanottaja on ottanut siitä selon. Julkisessa
tarjouskilpailussa hankintayksikön katsotaan ottaneen tarjouksesta selon, kun tarjoukset
on avattu. Tämän jälkeen tarjous on tarjoajaansa sitova ja sopimuksen tekemisestä
kieltäytyminen voi johtaa tarjoajan vahingonkorvausvelvollisuuteen. Tällaisissa
tapauksissa korvausvelvollisuus muodostuu ns. positiivisen sopimusedun mukaisesti, mikä
tarkoittaa voittaneen tarjoajan ja kateoston välistä erotusta. Yleisesti ottaen kateosto tulee
tehdä toiseksi sijoittuneelta tarjoajalta, mikäli tarjouksia on ollut enemmän kuin yksi.
Poikkeuksen tarjouksen sitovuudesta voi joissain, jokseenkin harvinaisissa tilanteissa,
aiheutua oikeustoimilain säännöksistä mm. oikeustoimilain 32 § sisältöerehdyksen vuoksi.
Kuitenkin tällaisissa tilanteissa edellytetään käytännössä hyvin suurta hintaeroa ja että
virhe olisi tullut olla hankintayksikön havaittavissa taikka tiedossa.
Neuvoja riitojen ratkaisuun Me Hankintajuristeilla avustamme jatkuvasti erilaisissa riita-asioissa sekä
tarjouskilpailuihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä tai varaa maksuton tapaaminen,
niin kartoitetaan yhdessä tarpeenne.