Apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan EOAK/4485/2020 käsitellyt kanteluasiaa, jossa kantelijayhtiö pyysi tutkimaan hankintayksikön menettelyä ilmoituskirjeestä, jonka se oli vastaanottanut hankintayksiköltä. Kyseisessä kirjeessä hankintayksikkö oli esittänyt yhtiölle, että yhtiö oli ammattitoiminnassaan syyllistynyt luotettavuutensa kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen. Tämä on hankintalain 81 §:n 1 momentin 3. kohdan mukaan harkinnanvarainen poissulkemisperuste. Hankintayksikkö oli huomauttanut, että se on tämän vuoksi asettanut vastaanottajayritykselle määräaikaisen toimintakiellon hankintayksikön kohteisiin ja että yritystä ei tulla hyväksymään hankintayksikön urakoissa sopimuskumppaniksi tai alihankintaketjujen toimijaksi noin 1,5 vuoden mittaisella ajanjaksolla. Edelleen hankintayksikkö ilmoitti suosittelevansa vastaavaa toimintatapaa myös sen ohjauksessa toimiville viranomaisille koko maassa. Kirjeessä oli myös mainittu, ettei siihen voinut hakea muutosta.
Hankintayksikkö oli apulaisoikeusasiamiehen pyynnöstä selvityksessään todennut, että ilmoituskirje ei ollut virallinen päätös. Se piti hyvänä toimintatapana, että yritykselle ilmoitetaan etukäteen avoimesti ja perusteellisesti syyt, joiden vuoksi varsinainen poissuljentapäätös tultaisiin tulevaisuudessa tekemään, vaikka hankintalaki ei sitä varsinaisesti edellytäkään. Hankintayksikön mukaan yrityksellä olisi myös paremmat mahdollisuudet harkita hankintalain 82 §:n mukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymistä, kun mahdollisesta poissuljennasta olisi etukäteen ilmoitettu.
Apulaisoikeusasiamies arvioi asiaa siitä näkökulmasta, oliko tällainen ennakollinen kannanotto poissulkemisen perusteista hyvän hallinnon mukainen. Hankintayksikön käsitys siitä, että asiasta tiedottaminen etukäteen palvelee myös yritystä, oli perusteltavissa. Tästä näkökulmasta ilmoitus oli yrityksen kannalta tärkeä ja menettely hyvän hallinnon mukaista. AOA kuitenkin lausui myös, että ilmoituskirjeen saattoi sen sisällön perusteella virheellisesti käsittää päätökseksi ja kirje antoi myös ymmärtää, että harkinta yhtiön poissulkemiseksi olisi jo kirjeessä tehty. Kyseinen kirje ei siten täyttänyt hyvän hallinnon vaatimuksia, kun siitä ei riittävän selvästi ilmennyt, että muutoksenhakukelpoinen hankintapäätös tehdään vasta yksittäisen hankintamenettelyn yhteydessä. Hyvän hallinnon mukaista neuvontaa olisi AOA:n mukaan myös se, että ilmoituskirjeessä olisi kerrottu tarjoajan hankintalakiin perustuvasta mahdollisuudesta esittää näyttöä luotettavuudestaan eli tarjoajan korjaavista toimenpiteistä harkinnanvaraisen poissulkuperusteen ollessa käsillä.
Hallintolaista ilmenevien hyvän hallinnon periaatteiden tulkinta saattaa joissain tapauksissa aiheuttaa hankintayksiköille pohdintaa. Esimerkiksi hankintamenettelyä edeltävän viestinnän osalta hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen vaatii arviointia. Ettehän epäröi kääntyä puoleemme punnintaa vaativissa tilanteissa – autamme mielellämme sopivan ja tarkoituksenmukaisen toimintatavan löytämisessä!