Määräaikaiset työsopimukset puhuttavat hallitusohjelmassa ja työtuomioistuimessa
1. Uudistettu työturvallisuuslaki - Mikä muuttui 1.6.2023?
Työturvallisuuslakia uudistettiin, ja lakimuutos astui voimaan 1. kesäkuuta 2023. Lakimuutos täsmentää, minkälaisia työn kuormitustekijöitä on otettava huomioon osana työn vaarojen selvittämistä ja arviointia. Oletteko jo ehtineet selvittää, miten tämä vaikuttaa yksikkönne toimintaan ja turvallisuusnäkökohtiin?
Keskeiset muutokset koskevat kolmea työturvallisuuslain pykälää: työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta (8 §), työnantajan velvollisuutta selvittää ja arvioida työn vaarat (10 §) sekä työnantajan velvollisuutta antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta (14 §).
Lainmuutoksen tavoitteena on selkeyttää työnantajan velvoitteita ja edistää erityisesti 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista. Laissa on kuvattu tarkemmin esimerkiksi yksilölliset työsuojelutoimenpiteet sekä ikääntyminen huomioitava tekijänä vaarojen arvioinnissa.
Miten lainuudistuksessa toteutuneet muutokset näkyvät käytännössä? Mitä työnantajan tulisi erityisesti huomioida toiminnassaan suhteessa uudistettuihin säännöksiin? Mikäli työturvallisuuslain uudistukseen taikka työnantajan velvoitteisiin liittyvät kysymyksen mietityttävät, me Hankintajuristeilla autamme mielellämme!
2. Milloin työsopimuksen saa solmia määräaikaisena?
Työsopimuksen kestoon liittyvä pääsääntö käy ilmi jo työsopimuslain (55/2001) ensipykälistä: työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Mikä sitten on vaadittu perusteltu syy?
Lainkohdan perusteluissa (HE 157/2000 vp sekä HE 239/2010 vp) selvitetään syitä tarkemmin. Määräaikaisen työsopimuksen saa perusteluiden mukaisesti solmia esimerkiksi silloin, kun kyse on sellaisesta lyhytaikaisesta määrätystä työstä, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti (mm. projektit eli hankkeet) taikka mikäli kyseessä on tietty asiantuntemusta vaativa tehtävä, jota vakituinen henkilöstö ei tee.
Työtuomioistuin on tuoreessa ratkaisussaan (H45/2023, annettu 1.6) todennut, että tenure track -urapolkujärjestelmä voi yksittäistapauksessa muodostaa työsopimuslaissa tarkoitetun perustellun syyn solmia työsopimus määräaikaisena. Yliopistolla oli työn luonteeseen perustuva, työsopimuslain edellyttämä perusteltu syy solmia apulaisprofessorin työsopimus määräaikaisena.
Kuten työtuomioistuinkin ratkaisussaan toteaa, lainmukaisuus on aina ratkaistava tapauskohtaisesti huomioiden työlainsäädännön periaatteet, alan luonne ja erityispiirteet. Tulevaisuudessa asiaa saattaa mutkistaa Petteri Orpon hallitusohjelman mukainen tavoite muuttaa työlainsäädäntöä niin, että enintään vuoden mittainen määräaikaisuus ei vaadi erityistä perustetta.
Mietityttävätkö työsopimuksen solmimiseen ja määräaikaisuuteen liittyvät kysymykset? Meiltä Hankintajuristeilta löytyy asiantuntemusta ja kokemusta työoikeuden parista, ja vastaamme kysymyksiinne mielellämme!
3. Oikeustapaukset
Työoikeuden oikeustapauksissa on tällä kertaa kyse viranomaisen velvollisuudesta kouluttaa viranhaltija uusiin työtehtäviin, palkkauksen perustetta koskevista asiakirjoista ja niiden julkisuudesta sekä tehtävän vaativuuden arvioinnista ja siten sen palkan määräytymisestä.
KHO 2023:28
Asian taustaa: Kyse siitä, onko B:n kaupungilla ollut lainmukainen peruste irtisanoa A:n kirjasto- ja museopalveluiden tiimivastaavan virkasuhde taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla siitä huolimatta, että kaupungilla on irtisanomisaikana ollut avoinna viestintäasiantuntijan työsopimussuhteinen tehtävä. Kysymys on erityisesti sen arvioimisesta, olisiko A viranhaltijalain 37 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla voitu ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella kouluttaa kyseiseen viestintäasiantuntijan tehtävään.
Valittaja: Irtisanomiselle ei ole ollut laillista perustetta, koska irtisanomisaikana on ollut avoinna viestintäasiantuntijan työsopimussuhteinen tehtävä. Hallinto-oikeus on virheellisesti katsonut, että A ei ole ollut pätevä tähän tehtävään ja että kaupunki ei ole laiminlyönyt viranhaltijalain 37 §:n 1 momentin mukaista uudelleensijoittamis- ja koulutusvelvollisuuttaan. A:n soveltumista tehtävään ei ole tosiasiassa arvioitu.
Kaupunki: Kirjastotoimen esihenkilö- ja asiantuntijatehtävät poikkeavat sisällöltään täysin kaupungin viestinnän asiantuntijatehtävistä. Koulutusvelvollisuuden perusteella työnantajalla ei ole velvollisuutta kouluttaa viranhaltijaa kokonaan uuteen viestintäasiantuntijan ammattiin. Kuka tahansa ei sovellu suunnitelmallisen organisaatioviestinnän toteuttajaksi.
KHO: Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003, nykyisin laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta, jäljempänä viranhaltijalaki) 37 §:n 1 momentin mukaan virkasuhde voidaan irtisanoa, kun viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin.
KHO: Kun otetaan huomioon saatu selvitys viestintäasiantuntijan tehtävän keskeisestä sisällöstä, puutteet A:n tällaiseen asiantuntijatehtävään liittyvässä osaamisessa ja mainittuihin seikkoihin nähden tehtävään kouluttamiseen vaadittava työnantajan tarpeiden kannalta kohtuuttoman pitkänä pidettävä aika, sekä se, että A:lla ei ole ollut viestintäasiantuntijan tehtävään edellytettyä viestintäalan korkeakoulututkintoa, korkein hallinto-oikeus katsoo, että B:n kaupunki ei ole laiminlyönyt viranhaltijalain 37 §:n 1 momentissa tarkoitettua uudelleensijoittamis- ja kouluttamisvelvollisuuttaan sillä perusteella, että A:lle ei ole tarjottu viestintäasiantuntijan tehtävää irtisanomisen välttämiseksi.
KHO: Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
KHO 2023:44
Asian tausta: Kyse siitä, onko yhteenvetotaulukko, johon on koottu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden palkkausjärjestelmään kuuluvien virkamiesten henkilökohtaisten työsuoritusten arvioinnin kokonaispistemäärät, julkinen vai salassa pidettävä asiakirja. Ratkaistavaksi tulee, onko henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin kokonaispistemäärää koskeva tieto nimikirjalain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu virkamiehen palkkausta kuvaava julkinen tieto vai julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdassa tarkoitettu salassa pidettävä tieto työntekijän palkkauksen perustetta varten tehdystä arvioinnista.
KHO: A:n pyytämään yhteenvetotaulukkoon sisältyvät tiedot ovat nimikirjalain 6 §:ssä tarkoitettuja muualle kuin nimikirjaan talletettuja henkilöstöasioiden hoitamiseksi viranomaisella olevia tietoja. Mainitun lainkohdan mukaan tällaisten tietojen luovuttaminen määräytyy julkisuuslaissa säädetyn perusteella, ellei nimikirjalaissa ole tästä säädetty poikkeusta.
KHO: Tällainen poikkeussäännös on nimikirjalain 7 §. Lain esitöistä ilmenee, että palkkausta kuvaavien tietojen osalta nimikirjalain 7 § on tarkoitettu erityissäännökseksi nimenomaan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 23 kohtaan nähden, jonka mukaan salassa pidettäviä ovat muun ohella asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön vuosituloista taikka jotka muutoin kuvaavat hänen taloudellista asemaansa.
KHO: Suomen perustuslain 10 §:ssä säädetään yksityisyyden suojasta ja 12 §:ssä julkisuusperiaatteesta. Julkisuuslaissa korostetaan viranomaisen asiakirjojen mahdollisimman laajaa yleisöjulkisuutta. Tietyt asiakirjat on pidettävä salassa. Näin ollen punnitaan nimilain 7.1§ ja julkisuuslain 24.1§ suhdetta.
KHO: Kokonaispistemäärää koskeva tieto ilmaisee kuitenkin henkilökohtaisen palkanosan määräytymistä varten muodostetun työnantajan vahvistaman arvion yksittäisen virkamiehen työsuorituksen tasosta.
KHO: Kokonaispistemäärää koskevan tiedon on tulkittava olevan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdassa tarkoitettu tieto työntekijän palkkauksen perustetta varten tehdystä arvioinnista. A:n pyytämä yhteenvetotaulukko on näin ollen sanotun lainkohdan perusteella salassa pidettävä asiakirja.
KHO:n ratkaisu: Edellä lausutun vuoksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös on kumottava. Aiempi virkamiehen päätös A:n tietopyynnön hylkäämisestä on saatettava voimaan.
TT 2023:26
Vaatimus: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry vaatii työtuomioistuinta muun ohella vahvistamaan, että A:n tehtävä kuuluu tarkentavan virkaehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä vaativuusluokkaan 14A.
Vastaaja: Sopimusalalla palkkausjärjestelmän arviointia varten toimii työnantaja- ja palkansaajaosapuolten yhteinen arviointi- ja kehittämisryhmä (ARVI), jonka jäsen JUKO ry on. Tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti ARVI käsittelee yksittäisten tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin vaadittaessa. Kun ARVI on ollut yksimielinen A:n tehtävän vaativuustasosta, se johtaa kanteen hylkäämiseen, koska arviointiryhmän erimielinen kanta on edellytys vaativuusluokituksen riitauttamiselle työtuomioistuimessa.
TT: Todistelun perusteella A ja D ovat tehneet samaa tai ainakin lähes yhtä vaativaa työtä. D:n osalta on arvioitu, että tehtävä on vaativa harkintatehtävä. Selvityksen perusteella A:n tehtävää ei ole voitu arvioida vähemmän vaativaksi kuin D:n.
TT: Arviointijärjestelmän soveltamisessa on otettava huomioon pakottavasta lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet. Valtion virkamieslain nojalla viranomaisen on kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole virkamiesten tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.
TT: Sellaista tulkintaa, että arviointiryhmän yksimielisyys johtaisi kanteen hylkäämiseen, ei voida johtaa tarkentavan virkaehtosopimuksen määräyksistä eikä tueksi ole esitetty muutakaan tarkempaa selvitystä. JUKO ry on voinut ARVIn yksimielisyydestä huolimatta nostaa kanteen työtuomioistuimessa. Toisenlainen tulkinta olisi Suomen perustuslain vastainen.
TT: Asiassa on riittävällä tavalla selvitetty, että A:n tehtävä on tullut sijoittaa vähintään kanteessa vaadittuun vaativuusluokkaan 14A. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.