Urheilustadionin istuinurakka, sovelluskehitys sote-järjestöille, vuokratalot vähähiilisin innovaatioin, kaupungin energiaratkaisut, älykäs virtuaaliassistentti ja lumen käsittelyn innovatiivinen palveluhankinta ovat kaikki esimerkkejä siitä, mitä hankintalain 38 §:n innovaatiokumppanuudella on hankittu tai suunniteltu hankittavan. Kyseessä on monipuolinen kattaus erilaisia innovatiivisia ja kekseliäitä hankintoja. Voisiko innovaatiokumppanuus olla juuri sinulle sopiva menettely seuraavaan hankintaasi? Mistä innovaatiokumppanuudessa oikeastaan on kyse?
Innovaatiokumppanuus on yksi tuoreimpia hankintamenettelyitä, sillä se on lisätty hankintalakiin vuonna 2017. Kyseessä on EU-hankintamenettely, mikä eroaa toimintatavoiltaan paljonkin perinteisistä hankintamenettelyistä kuten esimerkiksi avoimesta ja rajoitetusta menettelystä. Innovaatiokumppanuudessa olennaista on se, että hankintayksikön tarkoituksena on hankkia jotain innovatiivista. Tällöin hankintayksikkö todellisuudessa tilaa sekä kehitystyötä, että mahdollisesti tuloksena syntyvää uutta tuotetta, palvelua tai urakkaa. Käytännössä menettely toimii siis tilanteessa, jossa hankintayksiköllä on tarve hankkia jotain, mitä mikään markkinoilla oleva ratkaisu ei pysty täyttämään, valmista ratkaisua ei ole olemassa tai vaihtoehtoisesti olemassa olevia ratkaisuja tulisi olennaisesti muuttaa. Hankintamenettelyn seurauksena kehitetään siten markkinoille jotain täysin uutta.
Ennen vuoden 2017 hankintalain uudistusta tällainen tuotekehityksen kilpailuttaminen oli lähes mahdotonta. Ongelmaksi muodostui se, ettei hankintayksiköllä ollut varmuutta siitä, voiko se ostaa kehitystyön lopputulosta ilman uutta kilpailutusta. Koska syrjimättömyys ja tasapuolisuus ovat hankintamenettelyn keskeisiä periaatteita, ei hankinta-asiakirjojakaan voinut laatia siten, että kehitystyön lopputulos olisi saanut parhaimman aseman ja sitä kautta voittanut tarjouskilpailun.
Innovaatiokumppanuus eli tutkimus- ja kehityspohjainen hankintamenettely on kehitetty ratkaisuksi tähän ongelmaan. Menettelyn perusteena on siis se, että markkinoilla olevat ratkaisut eivät esimerkiksi tason, laadun, hankintayksikön tai sen asiakkaiden tarpeiden tai kehitysasteen puolesta pysty täyttämään hankintayksikön tarpeita. Olemassa olevia ratkaisuja onkin merkittävästi muutettava hankintayksikön tarpeita varten. Aikaisemmin hankintayksikön on käytännössä tullut tyytyä tarjolla olevista vaihtoehdoista ratkaisuun, joka ei ole täysin täyttänyt sen tarpeita. Mutta nyt tilanne on toinen. Kehittäessä uutta on tarkoituksena löytää pitkäaikaisia kumppanuuksia uuden tuotteen tai palvelun kehittämiseksi sekä sen myöhempää hankkimista varten. Näin ollen yritysten ideoihin ja innovaatioihin kohdistuva luottamuksen suoja saa myös erityisen merkityksen.
Pitkäjänteisyyttä edellyttävän innovaatiokumppanuuden kulku
Innovaatiokumppanuus koostuu innovaatiokumppanuuden perustamisesta, kehitysvaiheesta sekä lopullisesta hankinnasta. Vaihtoehtoisesti kumppanuuden voi jakaa vielä useampaan osioon. Hankintayksikkö voi alkuun selvittää markkinakartoituksella tarjonnan tilannetta, julkaista sitten hankintailmoituksen ja pyytää tarjoajia jättämään osallistumishakemukset sekä alustavat tarjoukset, vertailla tarjoukset ja valita kumppanin sekä lopulta hankkia valitun kumppanin kanssa tehdyn kehitystyön päätteeksi syntyvän tuloksen. Kehitystyö ei kuitenkaan pääty tiettyyn pisteeseen, vaan hankinnan kohteena olevaa tuotetta tai palvelua on myös mahdollista tarvittaessa kehittää koko tuotteen tai palvelun elinkaaren ajan. Näin ollen menettely on nimensä mukaisesti kumppanuutta, pitkäaikaista yhteistyötä. Tämä innovaatiokumppanuuden ominaisuus näyttäytyy tarjoajille eli potentiaalisille kumppaneille kiinnostavana tilaisuutena saada jalka oven väliin.
Innovaatiokumppanuuden ydin on valitun kumppanin kanssa tehtävä kehitystyö, jossa osapuolet pääsevät ongelmanratkaisun kautta hakemaan parhaita ratkaisuja hankintayksikön tarpeisiin. Innovaatiokumppanuus voi tuntua hankintalain yksinkertaisempiin menettelyihin verrattaessa pitkältä ja jopa loputtomaltakin. Innovaatiokumppanuus eroaakin huomattavasti esimerkiksi avoimesta menettelystä juuri kestonsa vuoksi. Esimerkkinä voisi nostaa alussa mainitun älykkään virtuaaliassistentin hankinnan, missä hankinnan kohteena oli tekoälyä hyödyntävä robotti. Hankintaa koskeva hankintailmoitus julkaistiin vuoden 2019 keskivaiheilla ja hankintaa koskeva robotin kehittämisjakso päättynee vasta loppuvuodesta 2021. Vaikka menettely on tyypillisesti kestoltaan pitkä, pitkäjänteinen työ tuottaa kuitenkin tulosta pidemmällä aikavälillä. Ei Roomaakaan päivässä rakennettu, joten ei uusi innovaatiokaan hetkessä synny.
Kaipaatko lisätietoja innovaatiokumppanuusmenettelyn onnistuneeseen läpivientiin ja kustannusten hallinnassa pitämiseen? Ota yhteyttä, niin jutellaan.