Erityisesti pienten yritysten hallinnollinen taakka kevenee yhteistoimintalain uudistuksen myötä – muutokset voimaan 1.7.

Yhteistoimintalain muutokset (1333/2021) ovat osa Orpon hallituksen työmarkkinauudistusta. Uudistuksen tavoitteena on keventää alle 50 työntekijän yritysten ja yhteisöjen hallinnollista taakkaa ja nopeuttaa näiden kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin.  Tasavallan presidentti vahvisti lain 23. toukokuuta ja sen muutokset astuvat voimaan 1. heinäkuuta 2025.

Lain soveltamiskynnystä nostetaan

Nykyisin yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Muutoksen myötä lain yleinen soveltamiskynnys nostetaan vähintään 50 työntekijää työllistäviin yhteisöihin. Tätä pienemmät yhteisöt, jotka työllistävät 20–49 työntekijää, jäävät kuitenkin osittain lain soveltamisalaan ja niiden on noudatettava tiettyjä velvoitteita myös uudistuksen jälkeen.

Keskeinen muutos pienille yrityksille on, ettei soveltamiskynnyksen alle jäävillä yrityksillä ja yhteistöillä ei ole jatkossa velvoitetta käydä yhteistoimintalain mukaisia muutosneuvotteluita. Muutosneuvotteluvelvoite ei koske näiden yritysten ja yhteisöjen työnantajan harkitsemia lomautuksia työn tai työnantajan työn tarjoamisen edellytysten tilapäisen vähentymisen perusteella.

Säännöllisesti 20–49 henkilöä työllistävien yhteisöjen tulee kuitenkin huomata, että muutosneuvotteluvelvoite säilyy kuitenkin myös lain soveltamiskynnyksen alle jäävissä yrityksissä ja yhteisöissä, kun työnantaja harkitsee 90 päivän pituisen ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista, työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista tai lomauttamista pidemmäksi ajaksi kuin 90 päiväksi. Lisäksi jatkossakin noudatettava muun muassa sulautumista, jakautumista ja liikkeenluovutustilanteita koskevia säännöksiä sekä jatkuvaa vuoropuheluvelvoitetta, joka kuitenkin kevenee pienten yritysten osalta.

Vuoropuhelulla tarkoitetaan työnantajan ja henkilöstön välistä asioiden käsittelyä, jolla edistetään tiedonkulkua ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työyhteisössä. Uudessa kevennetyssä vuoropuheluvelvoitteessa ei noudateta jatkuvan vuoropuhelun menettelytapasäännöksiä, ellei vuoropuheluvelvoite johdu muusta lainsäädännöstä. Käytännössä toisin kuin nykyisessä laissa, uudessa laissa kevennettyä vuoropuhelua koskevien kokousten vähimmäismäärää ei ole määritelty, mutta vuoropuhelun edellytetään olevan edelleen säännöllistä. Lain esitöiden mukaan säännöllisesti 20–49 työntekijää työllistävissä yrityksissä vuoropuhelukertojen määrä tulee laskemaan keskimäärin yhdellä kerralla per vuosi. 

Muutosneuvottelujen vähimmäiskesto lyhenee

Soveltamiskynnyksen ja vuoropuheluvelvoitteen lisäksi uudistuksella lyhennetään muutosneuvottelujen vähimmäiskestoa puoleen entisestä. Muutos koskee kaiken kokoisia yrityksiä. Nykyisin muutosneuvotteluita tulee käydä vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää riippuen muun muassa yrityksen koosta ja neuvoteltavien toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden määrästä. Jatkossa neuvottelujen vähimmäiskesto on kolme viikkoa tai seitsemän päivää. Nykyistä lakia vastaavasti myös lyhyemmästä neuvotteluajasta on mahdollista sopia neuvotteluiden alettua.

Uusi määräaika työvoimapalveluiden selvittämiselle

Uudistuksen myötä lakiin lisätään uusi pykälä työvoimapalveluiden selvittämiselle varattavasta ajasta. Uuden säännöksen mukaan, jos työnantaja aikoo neuvotteluesityksen perusteella irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää, työntekijän työsopimus ei saa päättyä ennen kuin ennen yhteistoimintaneuvottelujen alkua annettavan neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää. Säännöksen tavoitteena on varmistaa työvoimaviranomaiselle riittävä aika selvittää yhdessä työnantajan kanssa työllistymistä tukevat työvoimapalvelut. Työvoimapalveluiden selvittämiselle varattavasta ajasta ei voida poiketa sopimuksin.

Erityisesti pienten yritysten hallinnollinen taakka kevenee

Yhteistoimintalain muutokset tulevat keventämään erityisesti pienten, säännöllisesti 20–49 työntekijää työllistävien yritysten ja yhteisöjen hallinnollista taakkaa, kun ne suljetaan uudistuksella keskeisiltä osin lain soveltamisalan ulkopuolelle. Tätä suuremmat yritykset ja yhteisöt tulevat hyötymään uudistuksesta yhteistoimintavelvoitteiden keventämisen myötä.