1. Mitä on otettava huomioon arvioitaessa hankinnan ennakoitua arvoa?
Hankintayksiköllä on velvollisuus hankintoja toteuttaessaan määritellä hankinnan ennakoitu arvo. Arvonmääritys on tärkeää ensinnäkin siksi, että sen avulla sekä hankintayksiköllä itsellään että potentiaalisilla tarjoajilla on käsitys hankinnan laajuudesta. Ennakoidun arvon määrittäminen oikein on myös tärkeää, jotta voidaan arvioida sitä, tulevatko hankintalain säännökset sovellettaviksi lainkaan. Pieleen mennyt arvonmääritys voi johtaa ikäviin seuraamuksiin, kuten tuoreesta markkinaoikeuden tapauksesta MAO:122/2023 ilmenee.
Ratkaisussa kyse oli ulkosaaristossa sijaitsevan hotellin ja varusmiessaunan peltikatteiden uusimista koskevasta urakasta, jossa hotellia ja saunaa koskevat urakan osat oli jaettu kahteen osa-alueeseen. Valittaja oli valituksessaan vedonnut voittaneen tarjoajan puuttuvaan soveltuvuuteen ja poikkeuksellisen alhaiseen tarjoushintaan. Hankintayksikkö vaati, ettei markkinaoikeus tutki valitusta, koska hankinnan ennakoitu arvo ei ylittäisi rakennusurakoille säädettyä kansallista kynnysarvoa. Hankinnan ennakoituna arvonlisäverottomana kokonaisarvona oli hankintayksikön ilmoituksen mukaan 100 000 euroa.
Hankintayksikkö esitti, että ennakoidun arvon määrittelyssä on käytetty hankintayksikön rakennusalan asiantuntemusta ja verrokkitietoa aiemmista toteutuneista kattourakoista hankintayksikön kohteissa vuosilta 2016–2020. Hankintayksikkö oli pyrkinyt huomioimaan mahdollisen kustannustason tulevan muutoksen urakka-aikana, mutta poikkeuksellinen maailmantilanne oli vaikeuttanut kustannustason ennakointia. Lisäksi hankintayksikkö esitti, että ennakoitu arvo oli alun perin sisältänyt molemmat hankinnan osa-alueet, mutta vain toisesta osa-alueesta eli hotellin katon uusimisesta on tehty hankintapäätös. Toinen osa-alue, varusmiessaunan katto, on päätetty jättää budjettisyistä hankkimatta. Hankintayksikön budjetti on mahdollistanut vain kansallisen kynnysarvon alittavan hankinnan.
Vastavalituksessaan valittaja esitti, että kansallinen kynnysarvo oli ylittynyt, koska varusmiessaunan ja hotellin peltikatteiden uusimisen arvo on yhteenlaskettuna ylittänyt hankintalain mukaisen kansallisen kynnysarvon. Muussa tapauksessa hankintayksikkö olisi toiminut hankintalain 31 §:n mukaisen pilkkomiskiellon vastaisesti. Näin ollen valitus tuli tutkia.
Markkinaoikeus arvioi tapauksessa hankintayksikön ja valittajan väitteitä kynnysarvojen ylittymisestä ja ennakoidun arvon oikeellisuudesta. Kaikki kolme hankintayksikön saamaa tarjousta olivat ylittäneet merkittävästi hankintayksikön ilmoittaman hankinnan ennakoidun arvon ja niin ikään ylittäneet hankintalain mukaisen kansallisen kynnysarvon. Aikaisemmat urakat, joihin hankintayksikkö on osittain perustanut arvionsa hankinnan ennakoidusta arvosta, oli toteutettu vuosia ennen kysymyksessä olevaa hankintaa. Ne eivät myöskään kaikilta osin vastanneet nyt kyseessä olevaa hankintaa, sillä osa niistä ei sisältänyt lainkaan kyseessä olevaan urakkaan sisältyvää asbestityötä, eivätkä aiemmat urakkakohteet sijainneet ulkosaaristossa.
Markkinaoikeus totesi, ettei hankintayksikkö ole voinut aiempien hankkimiensa urakoiden nojalla perustellusti arvioida, että kyseessä olevan ulkosaaristossa sijaitsevan asbestityötä sisältävän kattourakkakokonaisuuden ennakoitu arvo alittaisi kansallisen kynnysarvon. Edelleen markkinaoikeus totesi, että ennakoidun arvon arvioinnissa on otettava huomioon hankinta kokonaisuudessaan eli molemmat hankinnan osa-alueet, vaikka hankintayksikkö olisi tarjoukset saatuaan päättänytkin toteuttaa vain osan hankinnan kohteesta.
Kun hankinta siten markkinaoikeuden mukaan ylitti kynnysarvon, olisi siitä tullut julkaista myös hankintailmoitus, minkä hankintayksikkö oli jättänyt tekemättä. Markkinaoikeus totesi, että hankintayksikkö on menetellyt jo tästä syystä hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, ja hankintayksikkö määrättiin korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.
Väärin laskettu ennakoitu arvo voi siis johtaa hyvin perustavanlaatuiseen hankintamenettelyn virheellisyyteen. Onko teille selvää, mitä kaikkea hankintayksikön onkaan kokonaisuudessaan otettava huomioon laskettaessa hankinnan ennakoitua arvoa? Mikäli ennakoidun arvon laskeminen tuottaa päänvaivaa, me Hankintajuristeilla autamme mielellämme. Vuosien kokemus ja asiantuntijuutemme hankinta-asioissa tarjoavat varmasti vastauksia! 2. Onko hankintayksiköllä velvollisuus tarkastaa totuutta vastaamattomat referenssit? Entä voiko tarjoaja hankintaoikaisupäätöksen vuoksi valittaa markkinaoikeuteen itse tarjousmenettelystä määräaikojen jo umpeuduttua? Markkinaoikeuden ratkaisut koskevat tällä kertaa näitä kysymyksiä.
MAO 117/2023, antopäivä 13.3.2023
julkinen hankinta - referenssit - hyvitysmaksu
Hankinnan kohde: Pudotustiivistystyötä koskeva rakennusurakka, ennakoitu arvo 510 125,63 euroa
Valittaja: Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja ja toiseksi tullut tarjoaja tarjouskilpailusta totuudenvastaisten ja tarjouspyyntöä vastaamattomien referenssien vuoksi.
HY: Hankintayksikkö on pitänyt voittaneen tarjoajan referenssejä tarjouspyynnön mukaisina, ja sillä on ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettuun. Ei ole ilmennyt mitään syytä epäillä, etteivätkö tiedot olisi pitäneet paikkaansa.
MAO: Referenssivaatimuksen vähimmäissumman on katsottava tarkoittaneen sitä, että tarjoajan itse suorittaman työn arvon on tullut täyttää vähintään vaadittu summa. Voittaneella ja toiseksi tulleella tarjoajalla on ollut identtinen referenssi. Kun voittanut tarjoaja on toiminut referenssiurakassa pääurakoitsijana ja toiseksi tullut aliurakoitsijana, tarjoajien itse suorittaman työn arvo ei ole voinut olla sama. Tarjouspyynnössä asetetun referenssivaatimuksen on lisäksi katsottava tarkoittaneen sitä, että referenssiurakan arvo on voinut sisältää ainoastaan hankintaa vastaavaa pudotustiivistystyötä. Referenssien tietojen perusteella pudotustiivistystyön osuus ei ole voinut olla niin suuri kuin tarjoajat esittivät. Hankintayksikkö on toiminut virheellisesti, kun se ei tarkastanut voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettujen tietojen paikkansapitävyyttä.
Seuraamukset: Markkinaoikeus velvoittaa HY:n maksamaan valittajalle hyvitysmaksuna 30 000 euroa ja korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 8 000 eurolla.
MAO 115/2023, antopäivä 13.3.2023
Julkinen hankinta - hankinta-asiakirjojen muuttaminen kesken hankintamenettelyn
Valituksen kohde: kunnallisteknisen suunnittelun palveluhankintaa koskevien hankinta-asiakirjojen muuttaminen kesken hankintamenettelyn.
Valittaja: Valittaja oli jo ensisijaiseksi puitesopimustoimittajaksi, mutta tarjous oli myöhemmin kahdella hankintaoikaisupäätöksellä suljettu pois osasta tarjouskilpailua ja osasta sen pisteitä oli alennettu tavalla, joka ei perustunut tarjouspyyntöön ja tarjoukseen. Hankintayksikön tekemä hankintaoikaisupäätös on valtaosin perustelematon.
Hankintayksikkö on lisäksi muuttanut olennaisesti hankinta-asiakirjoja hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen. Muutokset ovat koskeneet mm. hankintasopimuksen ehtoja, takuuaikaan sidottua vastuuta sekä laatuarviointia. Yksi tarjouspyynnössä ilmoitettu vertailuperuste on poistettu kokonaan, eikä siitä ole ilmoitettu julkaistussa korjausilmoituksessa.
HY: Valittajan vasta markkinaoikeudessa esittämät väitteet tarjouspyyntöön tarjousaikana tehdyistä olennaisista muutoksista tulee hylätä, koska valittaja ei ole aikaisemmin oikaisuvaatimusvaiheessa vedonnut tähän perusteeseen.
Muutokset tarjouspyyntöön ovat olleet vain teknisluontoisia ja osin kirjoitusvirheiden korjaamista. Muutokset eivät ole olleet olennaisia, eikä hankinnan uudelleen kilpailuttamiseen ole ollut syytä. Kaikki muutokset ovat tulleet tarjoajien nähtäville kilpailutusjärjestelmään.
Valittaja: Valittajalla ei ole ollut aiemmin syytä vedota hankintayksikön virheelliseen menettelyyn, koska valittaja on ennen tehtyä hankintaoikaisupäätöstä valittu ensisijaiseksi puitesopimustoimittajaksi.
MAO: Hankintayksikkö on tekemillään hankintaoikaisupäätöksillä muuttanut aiemmin tekemäänsä hankintapäätöstä siten, että valittajan tarjous on suljettu pois tarjouskilpailusta eräiltä osin ja valittajan pisteytystä on muutettu toisilta osin. Hankintayksikön on katsottava mainituilla hankintaoikaisupäätöksillä tosiasiallisesti kumonneen ensimmäisen hankintapäätöksen näiden toimialojen osalta.
Valittajalla on näin ollen oikeussuojan tarve, eikä asiassa ole ollut ensimmäisen hankintapäätöksen tultua tosiasiallisesti kumotuksi estettä esittää myös alkuperäiseen tarjouspyyntöön liittyviä väitteitä. Valittajan valitus kohdistuu hankintaoikaisupäätöksiin ja niitä edeltäneeseen hankintamenettelyyn, ja se on tutkittava.
Hankintayksikkö on julkaissut korjausilmoituksen, josta on kuitenkin puuttunut maininta vertailuperusteiden muutoksesta. Asiassa otettiin huomioon myös muut hankinta-asiakirjoihin tehdyt muutokset sekä hankintayksikön esittämä siitä, että vertailuperusteesta luopumisella on pyritty houkuttelemaan uusia tarjoajia. Markkinaoikeus katsoi, että asiassa on ollut kyse siinä määrin olennaisista muutoksista hankinta-asiakirjoihin, että edes hankintasäännösten mukaisen korjausilmoituksen julkaiseminen ei olisi riittävällä tavalla turvannut tarjoajien tasapuolista kohtelua. Hankintamenettely olisi tullut keskeyttää ja hankinnasta olisi tullut julkaista kokonaan uusi hankintailmoitus.
Seuraamukset: Markkinaoikeus kumosi hankintaoikaisupäätökset osittain ja velvoitti hankintayksikön korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut. 3. Ei aikaa odottaa? Nopeutetulla menettelyllä kiireellisiin hankintoihin vauhtia!
EU-kynnysarvon ylittävä hankinta pitäisi saada nopeasti toteutettua, mutta hankintalaissa asetetut määräajat aiheuttavat harmaita hiuksia. Nyt ei olisi aikaa odottaa tarjouksia lähes kuukautta, vaan hankintasopimus pitäisi saada allekirjoitettavaksi mahdollisimman pian. Ei tämä kiire taida kuitenkaan oikeuttaa tekemään suorahankintaa. Voisikohan prosessia silti hieman nopeuttaa?
Tällaisia ajatuksia on herännyt monessa hankintayksikössä. Hankinta saattaa syystä tai toisesta olla niin kiireinen, että hankintalain vaatimien määräaikojen noudattaminen muodostuu ongelmaksi. Aina ei ole aikaa odottaa. Tällaisia tilanteita varten hankintalaki tarjoaa hankintayksiköiden käyttöön nopeutetun menettelyn, jossa esimerkiksi avoimen menettelyn määräaika voidaan supistaa vähintään 15 päivään hankintailmoituksen lähettämistä seuraavasta päivästä. Tämä mahdollisuus tarjoaa hankintayksikölle hieman joustoa kiireisen hankinnan toteuttamiseen.
Hankintalaissa on kuitenkin asetettu edellytykset menettelyn nopeuttamiselle. Hankintalain mukaan määräaikoja voidaan lyhentää, kun määräaikojen noudattaminen on hankintayksikön asianmukaisesti perusteleman kiireen vuoksi käytännössä mahdotonta. Nopeutetun menettelyn käyttämiselle on asetettu siis hyvin avoin ja tulkinnanvarainen edellytys, joka herättää kysymyksen siitä, milloin nopeutettua menettelyä on sallittua käyttää. Saako siis nyt käsillä olevan kiireisen hankinnan toteuttaa lyhyempiä määräaikoja noudattaen?
Hankintajuristit hallitsevat menettelyn nopeuttamiseen liittyvät kysymykset ja avustavat mielellään hankintojen toteuttamisessa myös silloin, kun ei ole aikaa odottaa. Jos kiireisen hankinnan nopeuttamiseen liittyvä kysymykset askarruttavat, autamme mielellämme. 4. Oletko käyttänyt työllistämisehtoa hankinnoissa?
Hankintalain mukaan julkisissa hankinnoissa voidaan käyttää työllisyyteen ja työllistymisen edistämiseen liittyviä tekijöitä. Säännös on yksi hankintalain suomista mahdollisuuksista edistää hankintojen sosiaalisia tavoitteita. Mitä työllistämisehdolla tarkoitetaan? Voisiko siitä olla hyötyä hankintayksikölle?
Työllistämisehdolla tarkoitetaan julkisissa hankinnoissa tarjouspyyntöön ja hankintasopimukseen sisällytettyä ehtoa, joka velvoittaa sopimuskumppania työllistämään lähtökohtaisesti muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä tai nuoria. Tällaisen erityisehdon käyttö edellyttää muun ohella, että se liittyy hankinnan kohteeseen.
Mahdollisuutta on toistaiseksi käytetty vähän, vaikka laki antaa siihen mahdollisuuden. Tämän on katsottu johtuvan siitä, että työllistämisehdon käyttö ei ole vakiintunut toimintatavaksi eikä toiminnalle ole muotoutunut vielä kaikissa hankintayksiköissä sujuvaa prosessia. Lisäksi hankintayksiköille ei aina ole selvää, millaiset ehdot voivat liittyä hankinnan kohteeseen.
Jotta työllistämisehdon käyttö lisääntyisi hankinnoissa, sen käytön tietoisuutta pitäisi lisätä julkisissa hankinnoissa. Toimintatapa edistää samalla myös kestävää kehitystä parantaessaan myös sosiaalista tasa-arvoisuutta työmarkkinoilla.
Hankintajuristeille erityisehtojen asettaminen hankintasopimuksiin on arkipäivää. Meillä on vuosien kokemus siitä, mitä tarkoittaa ”liityntä hankinnan kohteeseen”. Jaamme myös mielellämme näkemyksiämme siitä, millaiset työllisyyteen tai muihin seikkoihin liittyvät erityisehdot voisivat palvella juuri teidän toimintaanne tai miksi niistä olisi teille hyötyä. Rakennetaan yhteistyössä teille sekä lainmukainen että toimiva keino tukea työllisyyttä hankinnoissa!