Ympäristönäkökohtien huomioimismahdollisuudet ovat parantuneet

Hankintasäätelyn kantavana ideana on julkisten varojen huolellinen käyttö siten, että kilpailuolosuhteita hyödyntämällä pyritään tekemään hankintayksilöiden tarpeiden mukaisia ja kokonaistaloudellisesti edullisia hankintapäätöksiä. Hinnalla on luonnollisesti tarjouskilpailuissa määräävä painoarvo, mutta kehitys on viimeisten vuosien aikana kannustanut yhä voimakkaammin myös muiden kuin puhtaasti taloudellisten arviointikriteerien käyttöön kokonaistaloudellista edullisuutta hankintamenettelyssä määritellessä. Jo ennen tuoreinta hankintadirektiivejä koskevaa uudistusta unionin tuomioistuin on ratkaisukäytännössään linjannut, että ympäristönäkökohtia voidaan huomioida hankintadirektiivien soveltamisalaan kuuluvia hankintapäätöksiä tehdessä. Uudessa hankintadirektiivissä on nimenomaisesti useammassa kohtaa painotettu ympäristönäkökohtien tärkeyttä ja luotu konkreettisia työvälineitä, joiden avulla ympäristöystävällisyys voidaan huomioida.

Direktiivin johdanto-osassa ympäristöystävällisyys ja siihen kannustaminen on voimakkaasti esillä siten, että suositellaan hankintayksiköitä vaatimaan jäsenvaltiossa sovellettavaksi tulevan ympäristölainsäädännön ja määräysten noudattamista tarjoajan toiminnassa sekä siten, että todetaan kansallisten ja kansainvälisten ympäristömerkkien ja sertifikaattien merkitys tilanteissa, joissa hankintayksikkö haluaa asettaa hankinnan kohteelle joitain erityislaatuisia ympäristövaatimuksia. Johdannossa huomioidaan myös mm. SEUT 11 – artikla, jossa velvoitetaan unionia siirtämään ympäristönsuojelua koskevat vaatimuksensa unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn. Kenties suurin konkreettinen muutos vanhaan hankintasäätelyyn verrattuna on, että uudessa direktiivissä on oma pykälänsä hankinnan elinkaarikustannusten huomioinnista. Elinkaarikustannusten arvioinnin kautta ympäristöystävällisellä energiantuotannolla on mahdollisuus saada konkreettista kilpailuetua julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.