Yhteentoimivuus julkisissa ICT-sopimuksissa

Valtiontalouden tarkastusviraston vuoden 2015 tarkastuksessa saadun näkemyksen mukaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityö on monilta osin edelleen käynnistymisvaiheessa. Yhteisten ratkaisujen ja yhteentoimivuuden kuvausten puuttumisen vuoksi virastot keskittyivät omiin järjestelmäkokonaisuuksiinsa isomman kokonaiskuvan asemasta. Virastot ovat tuoneet esiin huolen siitä, että kokonaisarkkitehtuurityöstä syntyvät mahdolliset uudet yhteentoimivuusvaatimukset aiheuttaisivat yksittäisille virastoille lisäkustannuksia. Etenkin pienet virastot näkevät omien järjestelmiensä sovittamisen suurempaan kokonaisuuteen kalliina ja vaikeana.

Valtion laitokset ja virastot ovat itsenäisiä hankintayksikköjä, jotka vastaavat niin omista hankinnoistaan kuin hankintatoimensa kehittämisestä. Virastojen tietojärjestelmähankinnat ovat tällöin yksittäisten virastojen vastuulla. Usealta taholta tulevien kankeiden säädösten ja ohjauksen vuoksi julkisten tietojärjestelmähankintojen tekeminen on hidasta ja hankalaa, vaikka ripeästi kehittyvä toimintaympäristö vaatisi joustavuutta ja ketteryyttä. Kun keskitytään noudattamaan jäykkiä säännöksiä, jäävät yleensä mahdollisuudet suunnitella toimintaa innovatiivisesti käyttämättä ja hyödyntämättä. Tällöin nykyinen ohjausjärjestelmä asemoi tietojärjestelmien suunnittelun muusta toiminnasta irrallisena teknisenä tukitoimintona eikä julkisen hallinnon uudistamiseen ja kehittämiseen pyrkivänä.

Kokonaisarkkitehtuurikuvauksen sirpaleisuuden vuoksi virastot monesti pyrkivät huolehtimaan ainoastaan omien järjestelmiensä keskinäisestä yhteentoimivuudesta sekä mahdollisesti toimivuudesta läheisten sidosryhmien järjestelmien kanssa. Näihin ongelmiin on pyritty vastaamaan lisäämällä säädösohjausta, vaikka säädösohjaus tulisi kankeutensa takia kuitenkin nähdä turvautumiskeinona ainoastaan silloin, kun muita ohjauskeinoja ei voida käyttää.

Tietojärjestelmien yhteentoimivuus näkyi pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa ja julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategiassa. Lisäksi se on asetettu viranomaisten tavoitteeksi tietohallintolaissa (634/2011). Tietohallintolain lisäksi tietojärjestelmähankintoihin kohdistuu useita muita säädöksiä, kuten hankintatoimen keskittämistä ja yhteishankintoja koskevat talousarvion 22 a § (447/2006), hankintalaki (348/2007), laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä (1226/2013) ja valtioneuvoston asetus (765/2006). Huomioitava on lisäksi toimialakohtaiset säädökset, arkistolaki, tietojen käsittelyyn liittyvät säädökset, kunkin viraston oma toimiala ja toimintaa koskevat säädökset sekä laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa.

Yhteentoimivuuden tarkoituksena on pitkällä aikavälillä synnyttää kustannussäästöjä päällekkäisten ratkaisujen poistumisen kautta. Valtionvarainministeriö valmisteli 1.1.2015 voimaan tulleen asetuksen (1249/2014), joka velvoittaa ministeriöitä pyytämään siltä lausunnon merkittävistä tietojärjestelmähankkeista, joiden arvo on yli 5 miljoonaa euroa.

 

Suunnitteletko tietojärjestelmän hankintaa?

Tietojärjestelmän voi hankkia usealla tavalla: sovelluksen voi ostaa vain käyttöoikeuksineen, lähdekoodeineen tai näiden yhdistelmänä tai esimerkiksi verkon yli tarjottuna palveluna. Tietojärjestelmän hankkimiseen ja toteuttamiseen voi liittyä monia eri osapuolia alihankkijoineen sekä useita eri toimittajien kanssa tehtyjä sopimuksia. Jos eri tietojärjestelmistä halutaan muodostaa vaivattomasti keskenään yhteentoimiva, joustava kokonaisuus, ICT-sopimusten ja hankintalainsäädännön hyvä ja huolellinen hallinta on välttämättömyys.

Hankintaa tehtäessä kustannukset, hankinnan elinkaari ja erityisesti jatkokehittäminen sekä ylläpito tulee ottaa huomioon. Jatkokehityksen ja ylläpidon kilpailuttaminen edellyttää immateriaalioikeudellista osaamista, jotta immateriaalioikeuksista voidaan sopia siten, että ne eivät muodosta estettä kilpailuttamiselle.

 

Ota meihin yhteyttä ja anna tietojärjestelmän hankintasi osaaviin käsiin! Me toteutamme hankintaprosessisi avaimet-käteen periaatteella.

Lue lisää:

http://www.hankintajuristit.fi/bdo-consulting-oy-ja-suomen-hankintajuristit-toteuttavat-it-hankintoja-yhteistyossa-avaimet-kateen-periaatteella/

http://www.hankintajuristit.fi/avustimme-hankintayksikkoa-sovellusten-yllapitopalveluiden-kilpailuttamisessa/