Uusi laki lähetetyistä työntekijöistä astui voimaan kesäkuussa

Laki työntekijöiden lähettämisestä (447/2016) astui voimaan 18.6.2016 ja sillä korvattiin vuonna 1999 voimaan tullut laki lähetetyistä työntekijöistä. Uudella lailla pantiin täytäntöön lähetettyjä työntekijöitä koskeva täytäntöönpanodirektiivi. Lainsäädännön uudistamisen tavoitteena on tehostaa valvontaa ja varmistaa, että työntekijöitä lähettävät yritykset noudattavat Suomen työehtoja entistä paremmin. Uusi laki sisältää säännökset muun muassa Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista, lähettävän yrityksen ja työn tilaajan velvollisuuksista sekä lain rikkomisen seuraamuksista. Merkittävimmät muutokset koskevat lähettävän yrityksen sähköistä ilmoitusvelvollisuutta sekä työvoimaviranomaisten oikeutta määrätä laiminlyöntimaksu rikkomuksista.

Aiemmasta poiketen lakia sovelletaan myös julkisissa hankinnoissa. Lähetettyihin työntekijöihin sovellettavat työehdot pysyvät ennallaan ja lähettävällä yrityksellä tulee jatkossakin olla Suomessa edustaja. Työn tilaajille on asetettu velvollisuus avustaa työsuojeluviranomaisia, jos nämä eivät tavoita lähettävän yrityksen edustajaa. Rakennusalalla rakennuttajalla ja pääurakoitsijalla on erityinen velvollisuus selvittää lähetetyille työntekijöille maksettu palkka, jos työntekijä ilmoittaa, ettei hänelle ole maksettu lain mukaista vähimmäispalkkaa.

Olennaisin uudistus koskee ilmoitusmenettelyä työntekijöiden lähettämisestä. Uutena velvollisuutena työntekijöitä Suomeen lähettävien yritysten on ennen työnteon aloittamista tehtävä työsuojeluviranomaiselle ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä Suomeen. Ilmoittamisen tarkoituksena on parantaa valvonnan kohdentamista. Uusi laki sisältää yksityiskohtaisen luettelon ilmoitettavista tiedoista. Tilaajille on asetettu velvollisuus esimerkiksi lähettävän yrityksen kanssa tekemässään sopimuksessa tai sähköpostitse huolehtia siitä, että lähettävä yritys tekee ilmoituksen. Ilmoitusmenettelyä koskevan sääntelyn voimaantulosta säädetään erikseen ja sen arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2017 aikana.

Lain seuraamusjärjestelmä muuttui kokonaisuudessaan. Aikaisemman lain rikosvastuuta koskevat säännökset on korvattu hallinnollisella laiminlyöntimaksulla. Jatkossa lähettävälle yritykselle tai työn tilaajalle voidaan määrätä lain rikkomisesta 1000-10 000 euron laiminlyöntimaksu. Työsuojeluviranomainen voi määrätä laiminlyöntimaksun esimerkiksi, jos lähettävä yritys ei ole tehnyt ilmoitusta työntekijän lähettämisestä tai jos ilmoitus on puutteellinen sekä jos yritys ei ole asettanut edustajaa Suomeen. Työn tilaajalle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu esimerkiksi, jos tämä ei ole avustanut viranomaista edustajan tavoittamisessa. Laiminlyöntimaksut laitetaan toimeen myös muissa EU-maissa. Suomessa saatu maksu voidaan siten periä myös toisessa EU-maassa.

Uusi laki työntekijöiden lähettämisestä löytyy osoitteesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160447