Tutustu KKO:n tuoreeseen ennakkopäätökseen koskien kilpailukieltosopimuksen pätevyyttä!

Korkein oikeus on antanut vastikään mielenkiintoisen ennakkopäätöksen koskien kilpailukieltoa koskevan ehdon pätevyyttä työsopimuksessa. Kilpailukieltosopimus voidaan solmia erityisen painavasta syystä. Syyn painavuutta arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi liike- ja ammattisalaisuuksien suojan tarve tai työnantajan järjestämä erityskoulutus sekä työntekijän asema ja tehtävät. Yleisesti ottaen on lähdettävä siitä, että työntekijän asema on oltava melko korkealla tasolla jotta kilpailukielto olisi perusteltu.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa sekä rajoittaa oikeutta harjoittaa omaan lukuun kilpailevaa toimintaa. Sopimus voidaan solmia työsuhteen alkaessa tai sen aikana. Kilpailukielto voidaan sopia enintään kuuden kuukauden ajaksi tai mikäli työntekijä saa kohtuullisen korvauksen, voidaan kielto sopia enintään vuoden mittaiseksi.

Korkeimman oikeuden (KKO) tapauksessa 2014:50 työntekijän työsopimuksessa oli ollut kilpailukieltoehto, joka rajoitti hänen oikeuttaan neljän kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä tehdä työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan yrityksen kanssa. Työntekijän palkkaus oli alhainen ja työtehtävät koostuivat lähinnä suorittavan tason työstä. Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko kilpailukiellon asettamiselle erityisen painava syy.

Työntekijä on tehnyt pääsääntöisesti ohjelmointityötä, mikä ei vaadi erityisosaamista eikä hänelle ole myöskään järjestetty erityiskoulutusta. Työntekijä on ollut yhtiön tietojärjestelmäpalvelimen pääkäyttäjä mikä sinänsä olisi mahdollistanut tiedonsaannin suojatuista tiedoista. Työntekijä ei kuitenkaan ollut osallistunut yhtiön myyntitoimintaan tai tarjousten suunnitteluun eikä hänellä siten ole ollut tietoa toimitusten suunnittelusta tai hinnoittelusta. Mahdollisuudet hyödyntää suojattavia tietoja omakohtaisen kokemuksen puuttuessa ovat olleet vähäiset. Työntekijän asema on siten ollut pääosin suorittavaa työtä tekevä ja vain vähäinen osa hänen tehtävistään ovat olleet sellaisia, joissa on syntynyt työnantajan kannalta keskeistä suojattavaa tietoa.

Korkein oikeus totesi työntekijän asema ja palkkaus huomioiden, ettei kilpailukieltosopimuksen solmimiselle ole ollut perusteita. Yhtiön palveluksessa ja palvelimen pääkäyttäjänä saatuja suojattavia tietoja on turvattu lisäksi salassapitosopimuksella, jota KKO piti riittävänä suojattavien tietojen suojaamiseksi eikä kilpailukieltosopimuksen solmimisella siten ollut perusteita.