KHO ja MAO: tavaramerkin sekoitettavuus laajalti tunnettuun merkkiin

Tavaramerkkilain mukaan tunnusmerkkien katsotaan olevan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja. Sekoitettavuuteen voidaan kuitenkin vedota sellaisen tunnusmerkin hyväksi, joka on laajalti tunnettu, jos toisen samankaltaisen tunnusmerkin käyttäminen ilman hyväksyttävää syytä merkitsisi aikaisemman merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä tai olisi haitaksi aikaisemman merkin erottamiskyvylle tai maineelle. Tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos se on sekoitettavissa Suomessa tai Euroopan yhteisössä voimassa olevaan kansainvälisen rekisteröinnin suojaamaan tavaramerkkiin, jolla tämän rekisteröinnin perusteella on aikaisempi oikeus Suomessa tai Euroopan yhteisössä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO:2015:10 käsiteltiin BeautyChannel tavaramerkin sekoitettavuutta laajalti tunnettuun CHANEL tavaramerkkiin. KHO:n mukaan tavaramerkit eivät olleet tavarayhteydestä huolimatta sekoitettavissa. Tavaramerkit poikkesivat toisistaan visuaalisesti, foneettisesti ja merkityssisällöltään niin selvästi, ettei asianomainen suomalainen kohderyhmä CHANEL-merkin laajasta tunnettuudesta huolimatta olisi olettanut, että tavaramerkeillä markkinoitavat tuotteet olisivat olleet peräisin samalta valmistajalta tai keskenään etuyhteydessä olevilta yrityksiltä. Merkkien erojen perusteella ei ollut todennäköistä, että BeautyChannel-tavaramerkin käyttö olisi aiheuttanut vakavaa vaaraa kummankaan tavaramerkin kohderyhmän taloudellisen käyttäytymisen muuttumisesta ja sitä kautta haittaa CHANEL-tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle. Vastaavasti ei ollut todennäköistä, että CHANEL-tavaramerkin herättämä mielikuva tai sen heijastamat ominaisuudet olisivat siirtyneet BeautyChannel-tavaramerkillä varustettuihin tavaroihin siten, että laajalti tunnettua CHANEL-tavaramerkkiä olisi käytetty selvästi hyväksi. BeautyChannel-tavaramerkin rekisteröinnille ei ollut estettä.

Markkinaoikeuden tapauksessa MAO:48/14 oli kyse tavaramerkin KULTA OLUT sekoitettavuudesta tavaramerkkiin LAPIN KULTA. Merkkien tavarat ovat samankaltaisia. Markkinaoikeuden mukaan keskivertokuluttaja ei merkkien yhteisen osan KULTA perusteella oleta, että merkkien tuotteet olisivat peräisin samasta yrityksestä taikka mahdollisesti taloudellisessa etuyhteydessä tai taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä. Merkit eroavat toisistaan huomattavasti niin ulkoasultaan, lausuntatavaltaan kuin merkityssisällöltäänkin. Sana kulta ei luo kokonaisvaikutelmaa merkkien sekoitettavuudesta. Markkinaoikeuden mukaan merkit eivät ole samoja tai erityisen samankaltaisiakaan vaan merkkien samankaltaisuuden aste on vähäinen. Asiassa esitetty selvitys ei muutoinkaan riitä osoittamaan, että suomalainen kohdeyleisö yhdistäisi merkit toisiinsa. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen arvioida enemmälti laajalti tunnetun merkin suojan saamisen edellytyksiä. Markkinaoikeus hylkäsi valituksen.

HUOM! Päätöksestä valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.