Tarjousten vertailu ja pisteytys

Hankintapäätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Tarjousvertailun osalta perustelut tulee esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailuperusteiden soveltamisessa ja tarjousten pisteyttämisessä.

Radiofarmasiakaapin hankintaa koskevassa tapauksessa MAO:19/15 valittaja katsoi, että sen tarjoukselle oli annettu perusteettomasti huonommat käyttöönsoveltuvuuspisteet kuin voittaneelle tarjoukselle. Markkinaoikeuden mukaan hankintayksikkö oli esittänyt tarjousten vertailusta melko suppeat perustelut. Hankintayksikkö oli työskentelyn ergonomisuutta koskevan vertailukohdan osalta antanut voittaneen tarjoajan tarjoukselle 3 pistettä, ja valittajan tarjoukselle 2 pistettä esittämättä valittajan tarjoukselle antamalleen pienemmälle pistemäärälle mitään perusteluja. Hankintayksikkö oli myös työtilan valaisua koskevan vertailukohdan osalta perustellut pisteytystään pelkästään valaisun lux-arvolla, vaikka tarjouspyynnössä vertailutekijöiksi oli ilmoitettu myös valon värilämpötila ja säädettävyys.

Markkinaoikeuden mukaan tarjousten vertailusta ei kaikilta osin riittävästi ilmennyt, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailukohdan osalta perustunut, ja mihin tarjousten piste-erot ovat perustuneet. Hankintamenettely on siten tältä osin ollut virheellistä. Hankintayksikkö on kuitenkin vastineessaan esittänyt suorittamalleen tarjousten pisteytykselle lisäperusteluja. Markkinaoikeus katsoi, että asiassa on tarjousten vertailun ja lisäperustelujen perusteella mahdollista riittävällä tavalla selvittää, mihin tarjousten piste-erot ovat perustuneet, ja arvioida, onko tarjousten pisteytys johtanut valittajaa syrjivään lopputulokseen.

Hankintayksikkö on työskentelyn ergonomisuutta koskevan vertailukohdan osalta voinut harkintavaltansa rajoissa arvioida voittaneen tarjoajan tarjouksen valittajan tarjousta paremmaksi. Työtilan valaisua koskevan vertailukohdan osalta se, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään asettanut lux-arvolle mitään tiettyä vähimmäisvaatimusta, ei ole merkinnyt, että hankintayksikkö ei olisi voinut tarjousvertailussaan vertailla tarjousten keskinäistä paremmuutta mainitun vertailtavaksi ilmoitetun seikan perusteella. Pisteytys on ollut valittajaa syrjivää ainoastaan siltä osin kun valittajalle ei ole annettu jätetiloja koskevassa pisteytyksessä yhtä paljon pisteitä kuin voittaneelle tarjoajalle. Voittanut tarjoaja oli saanut kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa yhteensä 91,355 pistettä ja valittaja 88,056 pistettä. Kokonaispisteiden ero huomioon ottaen vertailukohtaa koskevalla pisteytyksen korjauksella ei ole ollut tarjousten vertailun lopputuloksen kannalta merkitystä. Asiassa ei ole ollut perusteita todeta hankintamenettelyn johtaneen virheelliseen lopputulokseen.

Eläinveren hankintaa koskevassa tapauksessa MAO:67/15 valittaja katsoi, että tarjousvertailu oli suoritettu virheellisesti, sillä sen olisi tullut saada vertailuperusteen ”eduksi katsottavat ominaisuudet” alakohtien ”kasvunestotekijöiden testaus tehdään jokaisesta tuote-erästä” ja ”hemoglobiini ja hematokriittimääritykset tehdään jokaisesta tuote- erästä” osalta kummastakin kuusi pistettä kolmen pisteen sijaan. Markkinaoikeuden mukaan hankintayksikkö oli menetellyt siltä osin virheellisesti kun se antoi valittajan tarjoukselle vertailuperusteen osalta 3 pistettä, kun tarjouspyynnössä ilmoitettiin annettaviksi pisteiksi joko 0 tai 6. Tarjousten vertailutaulukosta ilmeni, että voittaneen tarjoajan tarjous on saanut yhteensä 95,9 pistettä ja valittajan tarjous 91 pistettä. Voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjouksen välinen piste ero huomioon ottaen hankintayksikön virheellä ei kuitenkaan ole ollut merkitystä tarjousvertailun lopputuloksen kannalta riippumatta siitä, olisiko valittajan tullut virheettömässä menettelyssä saada kyseisestä kohdasta 0 vai 6 pistettä nyt annetun 3 pisteen asemesta. Hankintamenettelyssä ei näin ollen ollut tapahtunut hankintapäätöksen lopputulokseen vaikuttavaa virhettä.

Markkinaoikeus katsoi siis kummassakin tapauksessa, että hankintayksikkö ei ollut suorittanut tarjousten vertailua sinällään virheettömästi, mutta koska pisteytyksen korjauksella ei ole ollut tarjousten vertailun lopputuloksen kannalta merkitystä, ei tapauksissa ollut perusteita todeta hankintamenettelyn johtaneen virheellisen lopputulokseen. Markkinaoikeus hylkäsi valitukset.