Mitä on hyvän liiketavan vastainen toiminta?

Hyvän liiketavan vastaisella toiminnalla pyritään usein joko hyödyntämään kilpailijan omalle tuotteelleen luomaa mainearvoa, ns. goodwilliä, tai mustamaalaamaan kilpailijan tuotetta. Kilpailuoikeudelliselta kannalta hyvän liiketavan vastaisen toiminnan seurauksena toisen elinkeinonharjoittajan myynti tai markkinaosuus voi pienentyä tai niiden kasvu hidastua. Oikeuskäytännössä kielletyn toiminnan kriteerinä on perinteisesti pidetty tuotteiden, merkkien tms. sekoitettavuutta (esim. ns. orjallinen jäljittely), mutta sekoitettavuus ei ole ehdoton kriteeri, jotta toiminta voitaisiin katsoa hyvän liiketavan vastaiseksi tai sopimattomaksi.

Hyvän liiketavan vastaisuus voi saada varsin moninaisia muotoja, kuten seuraavassa käsiteltävistä oikeustapauksista ilmenee. Yleislausekkeen soveltaminen ei myöskään edellytä sitä, että toiminnasta olisi jo aiheutunut vahinkoa kilpailijalle, vaan pelkkä vahingon mahdollisuus riittää.

Tapauksessa MAO:890/15 oli kysymys siitä, että Yritys A oli oikeudettomasti hyödyntänyt kilpailijansa Yritys B:n tarjousasiakirjoja laatiessaan omaa tarjoustaan. Asiakirjoihin oli sisältynyt mm. yksityiskohtaisia hankintaurakan toteutussuunnitelmia, jotka ilmensivät B:n toiminnassaan kehittämiä liikesalaisuuksien piiriin kuuluvia palvelu- ja tuotantoprosesseja. Asiakirjoihin sisältyneet tiedot olivat päätyneet A:n haltuun aiemmin kilpailijan palveluksessa olleen työntekijän kautta, ja Yritys A oli käyttänyt niitä suoraan kopioituna tai vain hieman muutettuna omassa tarjouksessaan. Markkinaoikeus katsoi, että A:n menettely oli SopMenL 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hyvän liiketavan vastaista ja B:n kannalta sopimatonta.

Tapauksessa MAO:177/16 oli kysymys siitä, että Yritys X oli käyttänyt kilpailevan yrityksen omistamaa aputoiminimeä internetsivuillaan tavalla, joka antoi vaikutelman, että sana liittyisi jotenkin yrityksen omaan elinkeinotoimintaan. Yrityksen oli siis katsottava pyrkineen menettelyllään hyötymään toisen aputoiminimestä. Lisäksi Yritys X oli internet-sivuillaan esittänyt harhaanjohtavaa tietoa siitä, että tilaussaunatoiminta tietyssä osoitteessa olisi kokonaan päättynyt. Tosiasiassa vain yrityksen oma toiminta siellä oli päättynyt, mutta kilpaileva yritys harjoitti siellä tilaussaunatoimintaa aputoiminimellään. Markkinaoikeus katsoi, että Yritys X oli menetellyt sekä SopMenL 1 § 1 momentin että SopMenL 2 § 1 momentin vastaisesti.