Liikesalaisuuden suojan uusi sääntely

Liikesalaisuuslaki (595/2018) astui voimaan 15.8.2018. Liikesalaisuuslailla pannaan täytäntöön EU:n direktiivi liikesalaisuuksien suojasta (EU 2016/943). Uuden lain myötä yritysten on aiempaa helpompi ennakoida oikeussuojaansa EU:n alueella tapahtuvissa liikesalaisuuksien väärinkäyttötilanteissa. Liike- ja ammattisalaisuuksista jatkossa käytettävä nimitys on johdonmukaisesti liikesalaisuus.

Liikesalaisuuslaki määrittelee liikesalaisuudeksi tiedon, joka on salaista, jolla on kaupallista arvoa, ja jonka haltija on ryhtynyt toimenpiteisiin tiedon pitämisenä salaisena. Laissa määritellään aiempaa paremmin, mikä on sallittua liikesalaisuuden hankkimista, käyttämistä ja ilmaisua, ja mikä ei. Liikesalaisuuslaki luettelee myös, millä edellytyksin väärinkäytöksistä ja laittomasta toiminnasta voidaan ilmoittaa liikesalaisuuden suojan estämättä.

Liikesalaisuuslaki kokoaa sääntelyn liikesalaisuuksien suojasta väärinkäyttö- ja loukkaustilanteissa yhteen lakiin. Käräjäoikeudella on uuden lain mukaan toimivalta käsitellä loukkauksia koskevat riita-asiat. Markkinaoikeus on käräjäoikeuden ohella toimivaltainen tutkimaan liikesalaisuuden loukkaukset, joissa vastaajana on oikeushenkilö tai elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö.

Tuomioistuin voi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta määrätä kiellon ryhtyä, jatkaa tai toistaa liikesalaisuutta loukkaava tekoa. Korjaavana toimenpiteenä liikesalaisuutta loukkaava tuote, asiakirja tai esine voidaan määrätä muutettavaksi tai hävitettäväksi. Kielto voidaan määrätä myös väliaikaisena odottamaan asian lopullista ratkaisua. Muita liikesalaisuuden haltijan oikeussuojakeinoja ovat käyttökorvaus, hyvitys ja vahingonkorvaus. Liikesalaisuuslaki tarjoaa jatkossa paremmin keinoja puuttua liikesalaisuuden loukkaustilanteisiin ilman salassapitosopimuksia.