Korkeimman oikeuden mielestä työntekijän työaikajärjestelmää ei saa ja saa muuttaa työnantajan toimesta

KKO:ssa oli lähes kaksi ja puoli vuotta tutkittavana kaksi Vaasan hovioikeuden tuomioita, joissa kummassakin oli kyse siitä, että kunnat olivat muuttaneet työntekijöiden työajan jaksotyöajasta yleistyöaikaan ilman työntekijöiden suostumusta. Kumpaankin tapaukseen haettiin valituslupaa KKO:lta erityisesti sillä perusteella, että oli olemassa kaksi erilaista HO:n ratkaisua samantyyppisestä riita-asiasta. KKO päätti 22.1.2016, ettei kummassakaan asiassa myönnetä valituslupaa. KKO:n ei perustele mitenkään valitusluvan epäämistä. Näin ollen jää epäselväksi, onko tuomioistuin tarkoittanut, että vakiintunutta käytäntöä koskeva sopimusoikeudellinen periaate ei ole enää voimassa olevaa oikeutta.

Tapauksissa oli kyse siitä, että kunnat olivat muuttaneet työntekijöiden työajan jaksotyöajasta yleistyöaikaan ilman työntekijöiden suostumusta (Vaasan HO 8.7.2013 S 11/466 ja 30.12.2013 S 12/946).

  • JHL:n mukaan muutosten vaikuttimena oli ruokatauon uudelleen järjestely. Kunnallisen työehtosopimuksen mukaan jaksotyössä työntekijät ovat oikeutettuja ruokailemaan työajalla. Yleistyöajassa sen sijaan työntekijällä on puolen tunnin ruokatauko, joka ei kuulu työaikaan. Työaikajärjestelmän muutoksesta johtuen työntekijöiden työhönsidonnaisuus nousi kaksi ja puoli tuntia viikkoa kohden ruokatauon vuoksi.
  • JHL:n mukaan kaupunki A muutti 11.5.2009 eräiden työntekijöiden työajan yleistyöajaksi, vaikka kyseiset työntekijät olivat olleet jaksotyössä yli 20 vuoden ajan. Näiden henkilöiden työsopimuksissa ei ollut mainintaa jaksotyöstä.
  • Kaupunki B oli muuttanut 1.9.2009 alkaen eräät työntekijät muodollisesta työajasta yleistyöajan piiriin kuuluviksi. Heidän työsopimuksissaan oli maininta muodollisesta jaksotyöajasta.
  • Kummassakin edellä mainitussa tapauksessa työntekijät vaativat vahvistusta tuomioistuimessa sille, että työnantaja oli menetellyt työsopimusten vastaisesti muuttaessaan yksipuolisesti työntekijöiden työaikajärjestelmää. Toteutettujen muutosten taustalla ei ollut mitään työnantajan toimintoihin liittyviä muutoksia.

 

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus että Vaasan hovioikeus katsoivat, että työnantajalla oli oikeus työajan yksipuoliseen muuttamiseen kaupunki A:n kohdalla. Toisessa jutussa sekä Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus että Vaasan hovioikeus sen sijaan katsoivat, että kaupunki B oli menetellyt vastoin työsopimuksen ehtoja muuttaessaan työntekijän työaikajärjestelmää.

Näin ollen jää epäselväksi, onko tuomioistuin tarkoittanut, että vakiintunutta käytäntöä koskeva sopimusoikeudellinen periaate ei ole enää voimassa olevaa oikeutta.