KHO: Tilaajalla oli perusteltu syy luottaa sopimuskumppaniinsa huolimatta Virallisessa lehdessä julkaistusta ilmoituksesta yhtiön veroveloista

Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue määräsi tilaajalle 4 500 euron laiminlyöntimaksun, sillä tilaaja ei ollut hankkinut sopimuskumppanistaan tilaajavastuulain edellyttämiä selvityksiä. Tilaajan mukaan LVI-töitä koskeva suullinen alihankintasopimus oli tehty kesäkuussa 2011. Aluehallintovirasto katsoi, että sopimus oli tehty viimeistään kesäkuussa 2012. Sopimuskumppanin maksamatta jääneistä veroveloista oli julkaistu kuulutukset Virallisessa lehdessä 7.10.2011 ja 7.12.2012. Aluehallintovirasto katsoi, että kuulutusten vuoksi tilaajalla ei sopimusta tehtäessä ollut perusteltua syytä luottaa sopimuskumppaniinsa.

Hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen ja poisti tilaajalle määrätyn laiminlyöntimaksun. Tilaajavastuulain mukaan tilaajan ei tarvitse pyytää selvityksiä, jos sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisemman sopimussuhteen johdosta. Ensisijaisena edellytyksenä on, että tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimusosapuoleensa. Asiassa oli riidatonta se, että sopimussuhde oli vakiintunut yhtiöiden aikaisempien sopimussuhteiden johdosta. Näin ollen asiassa oli ratkaistava, onko tilaajalla ollut perusteltu syy luottaa sopimuspuoleensa veroveloista julkaistuista kuulutuksista huolimatta. Asiassa ei esitetty selvitystä siitä, että sopimuskumppanin omistussuhteissa tai yrityksen toimintatavoissa olisi tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka olisivat edellyttäneet tilaajalta sopimuspuolen verojäämätietojen aktiivista seuraamista protestilistoilta. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että veroveloista olisi ilmoitettu yleistiedoksiantona, josta tilaajan voitaisiin katsoa saaneen tiedon. Kun lisäksi huomioitiin se, että seuraamusmaksua pidetään rangaistusluonteisena seuraamuksena, jonka määräämistä koskevia säännöksiä on tulkittava ahtaasti, pelkästään veroveloista 7.10.2011 Virallisessa lehdessä julkaistun ilmoituksen ei  katsottu poistaneen tilaajalta perusteltua syytä luottaa sopimusosapuoleensa. Näin ollen laiminlyöntimaksun määräämiseen ei ole ollut syytä.

KHO hylkäsi aluehallintoviraston valituksen eikä muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä, jossa katsottiin, että laiminlyöntimaksun määräämiseen ei ollut syytä.

KHO:n päätös 2.6.2016; T 2520; Dnro 775/2/15 ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös 12.2.2015 nro 15/0087/2