Hovioikeuden tuomio kilpailukieltosopimuksen pätevyydestä

Tapauksessa oli kysymys myyntiedustajana ja vuodesta 2012 lukien aluemyyntipäällikkönä työskennelleen työntekijän kilpailukiellon pätevyydestä. Työntekijä oli työsopimuksen päättymisen jälkeen aloittanut työnteon toisen yhtiön palveluksessa, mikä yrityksen näkemyksen mukaan oli rikkonut kilpailukieltosopimusta. Näin ollen asiassa oli arvioitava, oliko sinänsä muutoin pätevästi tehdylle kilpailukieltosopimukselle ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy ja yrityksellä siten kilpailukieltosopimukseen perustuva oikeus sopimussakon uhalla rajoittaa vastaajan oikeutta tehdä työsopimus yhtiön kilpailijakseen väittämän yhtiön kanssa.

Yritys vetosi erityisen painavana syynä siihen, että vastaaja oli toiminut yrityksessä esimiehenä, kouluttajana ja yhtiön johtoryhmän jäsenenä ja oli näissä asemissaan saanut tietoonsa yrityksen toiminnan kanssa kilpailevan toiminnan kannalta erittäin merkityksellistä ja suojattavaa tietoa.

Hovioikeus totesi, että vastaajan aluemyyntipäällikön ja kouluttajan tehtävä oli ollut yrityksessä ylempitasoinen kuin myyntiedustajan tehtävä, mutta työntekijä ei silti ollut toiminut varsinaisessa esimiesasemassa, mihin selkeästi kuuluu alaisia ja heidän johtamistaan. Vastaaja oli myös osallistunut yhteen päällikköpalaveriin, jossa käsiteltiin yrityksen toiminnan kannalta keskeisiä asioita kuten myyntiä, tuotteita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Näitä kuitenkin käsiteltiin varsin yleisellä tasolla eikä palavereissa tehty lopullisia päätöksiä yrityksen toiminnan kannalta kaikkein merkityksellisimmistä eikä salassa pidettävistä asioista.

Hovioikeus katsoi, ettei työntekijä ollut saanut tietoonsa erityisen tärkeää liikesalaisuuksina pidettävää tai muuta kilpailukieltoehdon kannalta merkityksellistä tietoa. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että yritys ei ollut näyttänyt, että sillä olisi tai sen toimintaan liittyisi sellaista erityistä tietoa tai osaamista, jota mahdollisilla kilpailijoilla ei voisi olla yleisesti käytössään. Myyntityö yrityksessä oli ollut yleisesti saatavilla olevien tavanomaisten tuotteiden tavanomaista myyntityötä. Kanne työntekijää vastaan hylättiin ja kilpailukieltoehto katsottiin lainvastaiseksi.

Työntekijän menettelyn kilpailukieltosopimuksen vastaisuus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Kilpailukieltosopimuksen tekemiselle on laissa asetettu tiukat vaatimukset. Edellytyksenä ei ole ainoastaan painava vaan erityisen painava syy, jonka vielä on liityttävä työnantajan toimintaan tai kysymyksessä olevaan työsuhteeseen. Näin ollen kilpailukieltoehdon hyväksyttävyys työsopimuksen ehtona tulee kysymykseen vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa.