HO & TT: Epäasiallisen käyttäytymisen perusteella varoitetun työntekijän työsopimus voitiin irtisanoa

Turun hovioikeuden käsittelemässä tapauksessa kantaja oli työskennellyt koulutussuunnittelijan tehtävässä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan muut työntekijät olivat kokeneet kantajan käyttäytymisen kuormittavana ja ahdistavana, ja yksi todistajana kuultu työntekijä jopa kiusaamisena.

Työnantaja oli ennen irtisanomista vuosien mittaan puuttunut kantajan käyttäytymiseen mm. kehitys- ja muissa keskusteluissa, työilmapiiriprojekteilla ja työyhteisösovittelulla. 24.2.2014 työnantaja oli antanut kantajalle varoituksen esimieheen ja työtovereihin kohdistuneen epäasiallisen käyttäytymisen perusteella, joka oli ilmennyt mm. työyhteisön muiden jäsenten mielipiteiden ja tehtävien vähättelemisenä tai mitätöintinä, vihamielisenä käyttäytymisenä ja väärän tiedon antamisena esimiehen puheista. Käräjäoikeus katsoi, että kantaja oli varoituksen saatuaan tuonut ilmi, ettei hän aio korjata käyttäytymistään, ja ettei työnantajalta siten voitu enää kohtuudella edellyttää uuden tilaisuuden varaamista kantajalle.

Työnantaja oli 10.3.2014 irtisanonut kantajan työsopimuksen henkilöön liittyvillä perusteilla. Kantaja oli käräjäoikeudessa vaatinut, että työnantaja velvoitetaan maksamaan hänelle työsopimuslain (TSL) 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, mutta kanne hylättiin. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota, vaan katsoi käräjäoikeuden tavoin, että työnantajalla oli edellä selostetuilla perusteilla ollut työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syy kantajan työsopimuksen irtisanomiseen huolimatta siitä, että tämä oli muutoin tehnyt työnsä hyvin. Myös oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudessa jäivät kantajan maksettavaksi.

(Turun hovioikeus 27.5.2016; tuomio Nro 566; Dnro S 15/2285; vailla lainvoimaa 30.5.2016)

 

Myös työtuomioistuin antoi äskettäin ratkaisun saman tyyppisessä asiassa päätyen vastaavaan tulokseen. Tapauksessa työntekijä oli toistuvasti rikkonut velvoitteitaan mm. raportoimalla virheellisesti työtuntejaan sekä järjestelemällä työmatkojaan sopimatta niistä esimiehen kanssa etukäteen. Työntekijälle oli annettu useita huomautuksia ja kirjallinen varoitus työaikaa koskevien velvoitteiden ja ohjeiden laiminlyönnistä sekä asiattomasta käyttäytymisestä työyhteisössä, mutta asiaton menettely jatkui varoituksen antamisen jälkeenkin.

Lisäksi työntekijä oli levittänyt työyhteisön ulkopuolella perättömiä huhuja esimiehestään ja toiminut muutoinkin tavalla, joka oli johtanut luottamuspulaan työnantajan ja työntekijän välillä. Työtuomioistuin katsoi menettelyn olleen kokonaisuutena niin moitittavaa, että työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava syy työsopimuksen päättämiseen.

(TT 2016:54, annettu 27.5.2016)